Kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta tulee eduskunnan käsittelyyn ensi viikolla. Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää sen hylkäämistä muotovirheeseen vedoten. Aloitteessa esitetään, että eduskunta selvittää asiaa. Hallituspuolueiden edustajat sivistysvaliokunnassa esittivät aloitteen hylkäämistä, koska oikea taho aloitteessa vaaditun selvityksen tekemiselle on valtioneuvosto.
Koululaiset järjestävät tiistaina ennen eduskuntakäsittelyä mielenosoituksen 54 000 nimeä keränneen aloitteen puolesta.
Torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallituspuolueiden edustajat joutuivat kiemurtelemaan, kun Ozan Yanar (vihr.) kysyi asiasta ja kutsui aloitteen saamaa käsittelyä koulutuksen ja nuorten halveksunnaksi.
– Ensinnäkin viesti on se, että kansalaisilla pitäisi olla huippujuristit, jotta he voisivat ylipäätään laatia kansalaisaloitteita. Toiseksi aloitteen takana olivat nuoret, mutta he eivät saaneet ansaitsemaansa kunnioitusta. Näinkö meillä oikeasti kannustetaan nuoria uskomaan politiikkaan?
– Nyt kysynkin opetusministeri Grahn-Laasoselta: miksi hallituspuolueet vastustavat maksutonta toisen asteen koulutusta?
Hallituksen vastaus: oppimateriaalilisä
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastasi, että Suomessa ei voi olla ”sellaista tilannetta, että joltain nuorelta jäisi koulutus suorittamatta tai kesken perheen varattomuuden takia.
– Siitä syystä hallitus on antanut eduskunnalle ja eduskunta on hyväksynyt lain oppimateriaalilisästä, joka syksystä alkaen tuo helpotusta tähän tilanteeseen. Se kohdentuu niiden perheiden nuorille, joissa taloustilanne on vaikea, eli se on täsmätoimi auttamaan nuoria.
Yanarin mukaan hallitus on kerta toisensa jälkeen tarjonnut maksuttoman toisen asteen osalta vastaukseksi oppimateriaalilisää.
– Se on keinona ja vastauksena riittämätön. Ensinnäkin, se ei riitä kattamaan lähellekään kaikkia opiskelun kustannuksia, kun esimerkiksi ylioppilastutkinnon hinta voi nousta jopa 2 500 euroon. Toisekseen, se maksetaan kuukausittain, jolloin se ei auta niissä tilanteissa, kun pitäisi esimerkiksi ostaa satojen eurojen läppäri tai työvaatteet.
Terho: tukea vuorineuvoksille
Oppimateriaalilisä oli se, mikä pystyttiin nyt toteuttamaan, vastasi asiasta vastaava ministeri Sampo Terho (sin.).
Hän syytti opposition haluavan antaa tuen myös vuorineuvoksien lapsille, rikkaiden lapsille, jotka eivät sitä tarvitse.
– Te vain kasvattaisitte silloin julkissektorin menoja, kun nyt tämä on nimenomaan annettu kohdennetusti mahdollisimman viisaalla ja julkisia menoja säästävällä tavalla.
Ministerin mukaan kotitausta ei vaikuta
Grahn-Laasosen mukaan Suomessa on maksuton koulutusjärjestelmä.
– Jokainen lapsi ja nuori pääsee kouluttautumaan kotitaustasta, perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Väite on suuressa ristiriidassa Pelastakaa Lasten syksyllä 2017 tekemän kyselyntulosten kanssa. Sen mukaan toisen asteen koulutuksen välittömät kustannukset nousevat jopa 3 000 euroon. Kustannusten kattamiseksi perheissä tingitään ruuasta ja harrastuksista. Lukiolaiset jättävät kursseja pois kustannusten takia.
Miksi ei edes selvitystä?
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) kehui nuorten tehneen upean työn kansalaisaloitteen puolesta.
– Hyvät ystävät, reilun seitsemän viikon päästä on edessä tilanne, jossa puolueet muodostavat tähän asiaan kantansa ja toivottavasti kertovat sen vaaleissa. Keskustan kanta tähän asiaan on kristallinkirkas, ja kerron sen vielä selkeästi kaikille: Se on se, että oppioikeus jatkuisi 18 ikävuoteen asti.
Välihuudoissa Paavo Arhinmäki (vas.) vertasi Puumalan puheita koulutuslupaukseen.
Li Andersson (vas.) sanoi ihmettelevänsä Puumalan kantoja kansalaisaloitteeseen.
– Kaikilla puolueillahan olisi ollut mahdollisuus nyt nuorten itse tekemän kampanjan ja kansalaisaloitteen pohjalta muodostaa kanta tähän toisen asteen maksuttomuuteen tässä salissa.
– Haluan kysyä ministeri Grahn-Laasoselta: jos kerran on sitoutunut siihen, että opiskelun pitää olla kaikille nuorille Suomessa mahdollista, niin miten voi olla, että tämä hallitus ei edes ole selvittänyt keinoja toteuttaa maksutonta koulutusta toisella asteella, vaan on ainoastaan selvittänyt kustannuksia?
Grahn-Laasonen vetosi kustannuksiin.
– Tilanteessa, jossa meillä Suomessa on ollut taloudessa tiukkaa ja vasta ollaan pikkuhiljaa siitä toipumassa, niin meillä on paljon koulutuksessa kehittämisen tarvetta ja panostamisen paikkoja. Silloin se priorisointikysymys on se, että mikäli meillä olisi käytössä esimerkiksi se noin 87–142 miljoonaa euroa, mitä tämä toimi maksaisi, niin käytettäisiinkö se hyvätuloisten kirjoihin vai käytettäisiinkö se esimerkiksi erityisopetukseen ja oppimisen tukeen.