Lehtikuva/Emmi Korhonen

Perusteeksi löytyi muotovirhe. Oppositio pakottaa hallituspuolueiden kansanedustajat kuitenkin ottamaan kantaa asiaan.

Eduskunnan sivistysvaliokunta ”pitää erinomaisena, että yli hallituskausien esillä ollut asia toisen asteen koulutuksen maksullisuudesta on tuotu kansalaisaloitteen myötä voimallisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun”. Valiokunnan hallituspuolueiden edustajille ei kuitenkaan sopinut, että asiaa edistetään oikeasti.

Tiistaina valmistuneessa mietinnössä todetaan, että eduskunta ei ole oikea taho aloitteessa vaaditun selvityksen ja lakiuudistuksen tekemiseen. Lainvalmistelu kuuluu valtioneuvostolle. Aloitteessa oli siis muotovirhe.

Muu opposito paitsi perussuomalaiset sen sijaan kannatti kansalaisaloitetta.

”Eduskunta edellyttää yhtyen kansalaisaloitteen asiasisältöön, että valtioneuvosto laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi”, opposition lausumaehdotus kuuluu.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan valiokunta olisi voinut velvoittaa valtioneuvostoa viemään asiaa eteenpäin.

ILMOITUS

Pelkkä peruskoulu ei riitä

Oppositio perustelee kansalaisaloitetta sillä, että ”nyky-yhteiskunnassa pelkän peruskoulun varassa ei enää työllisty, mikä korostaa sen merkitystä, että koko ikäluokan tulee suorittaa toisen asteen koulutuksen, kun nykyisellään peräti 15 % kaikista jää pelkän perusasteen varaan. Koulutuksellisen tasa-arvon kannalta toisen asteen maksuttomuus on välttämätön edellytys nuorten yhdenvertaisuudelle.”

Jokaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuoren opinnot päättyvät peruskouluun ja SAK:n tilastotutkimuksen mukaan peruskoulun suorittaneiden nuorten mahdollisuudet työllistyä jäävät ensimmäisenä työttömyysvuonna 15 prosentin tuntumaan.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Aloitteen mukaan lukion suorittamisen kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat jopa 2 600 euroa, ja joidenkin ammatillisten tutkintojen suorittamiseen liittyvät kustannukset voivat olla monta tuhatta euroa, mikä asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa paineita vähävaraisten perheiden toimeentulolle.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli selväksi, että opiskeluun liittyvät kustannukset voivat vaikuttaa koulutusvalintojen tekemiseen tai nuoren elämään myös siten, että koulutukseen osallistuminen edellyttää maksullisesta harrastuksesta luopumista.

Hinta enintään 150 miljoonaa

Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan maksuttoman toisen asteen toteuttaminen niin, että opiskelijalle annettavat materiaalit ja tarvikkeet jäävät nykyiseen tapaan opiskelijan omaan käyttöön myös opintojen jälkeen, tarkoittaisi valtiolle 109–153 miljoonan euron vuosittaisia menolisäyksiä ilman mahdollisista koulumatkoista aiheutuvia menoja.

Li Anderssonin mukaan hallituspuolueiden edustajat joutuvat joka tapauksessa ottamaan kantaa kansalaisaloitteen sisältöön, sillä oppositio on tuomassa samansisältöisen lausuman kuin kansalaisaloite täysistuntoon.