Lehtikuva/Emmi Korhonen

Pienituloiseksi määritellyllä asuntokunnalla tulot olivat enintään 15 736 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 42 000 pienituloista vähemmän vuonna 2020 kuin edellisenä vuonna. Nykyisen hallituksen ensimmäisen budjetin aikana pienituloisia oli 678 800 henkilöä eli 12,5 prosenttia asuntoväestöstä. Juha Sipilän hallituksen viimeistä budjettia noudatettaessa pienituloisia oli 721 100 eli 13,4 prosenttia asuntoväestöstä.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston kokonaisaineistoon. Eilen Tilastokeskus kertoi tuloerojen kaventumisesta vuonna 2020.

Pienituloisten lasten määrä väheni vuodessa lähes 14 000:lla. Eniten laskua tapahtui kaikkein pienimpien lasten kohdalla.

Suhteellisesti pienituloisia ovat henkilöt, joiden asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot ovat kulutusyksikköä kohden alle 60 prosenttia koko asuntoväestön kyseisen vuoden mediaanitulosta. Asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 26 227 euroa kulutusyksikköä kohden vuonna 2020 ja pienituloiseksi päätyi asuntokunta, jonka tulot olivat enintään 15 736 euroa.

Kokonaan perusturvan varassa olevien lukumäärä sen sijaan kasvoi vuonna 2020. Kokonaan perusturvan varassa oli 261 500 henkilöä, kun vuotta aiemmin heidän määränsä oli 235 400. Lapsista kokonaan perusturvan varassa oli 56 200, kun vuotta aiemmin määrä oli 52 000.

Hallitus korotti ensitöikseen useita etuisuuksia vuonna 2020. Kansaneläkkeeseen tehtiin 34 euron ja takuueläkkeeseen 50 euron tasokorotukset. Rintamalisän tasokorotus oli 74,32 euroa. Toimeentulotuen perusosaa korotettiin yksi prosentti ja yksinhuoltajan perusosaa 4,7 prosenttia. Nuoren kuntoutusrahaa korotettiin 6,4 prosenttia ja kunnallisverotuksen perusvähennystä 7,1 prosenttia. Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärää korotettiin 3,9 prosenttia.

Myös työttömyysturvan korotukset sekä aktiivimallin poisto nostivat etenkin pienituloisten kotitalouksien tuloja.