Lehtikuva/Pekka Sakki

Monet perusturvaan tehdyt korotukset näkyvät nyt tulonjakotilastossa.

Vuonna 2020 tuloerot kaventuivat hieman edellisvuoteen verrattuna, selviää Tilastokeskuksen keskiviikkona julkistamasta tulonjakotilastosta. Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 27,7 vuonna 2020. Tämä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019 tai myös 2010. Muutokset ovat viime vuosina olleet pieniä.

Reaalitulot kasvoivat kahdessa alimmassa tulokymmenyksessä noin 1,5 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 0,3 prosenttia. Suurituloisimman prosentin tulotaso nousi noin 1,9 prosenttia. Keskituloisten tulot pysyivät edellisen vuoden tasolla.

Vuosi 2020 oli ensimmäinen, jolloin noudatettiin nykyisen hallituksen budjettia.

Juha Sipilän hallituksen viimeisenä budjettivuotena 2019 väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso laski reaalisesti 0,3 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Suurituloisimman prosentin tulotaso laski noin 4,9 prosenttia. Tämä johtui omaisuustulojen, lähinnä myyntivoittojen vähenemisestä.

Neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat 1,1 prosenttia, kaikkein pienituloisimpien 0,6 prosenttia.

ILMOITUS

Suurituloisimpien tuloihin vaikuttavat voimakkaasti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot, joissa on suurta vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2020 myyntivoitot nousivat noin 20 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuotta aiemmin laskivat noin 16 prosenttia.

– Silti tuloerot käyttäytyivät koronavuonna 2020 kuten ne ovat yleensä käyttäytyneet taantumissa: niillä on taipumus silloin supistua. Myyntivoitot lisääntyivät viime vuonna, mutta vastaavasti samoille tulonsaajaryhmille tyypilliset osinkotulot tippuivat jotakuinkin saman verran, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Usva Topo.

Tulonsiirrot kasvoivat

Myös yrittäjä- ja palkkatuloissa tapahtui supistumista, sillä yrittäjiä ja palkansaajia siirtyi työttömyysturvaetuuksien saajien joukkoon. Osa uusista työttömyysturvan saajista oli todennäköisesti keski- tai jopa suurituloisia.

Pienituloisimmassa kymmenyksessä tulojen muutos aiheutuu saaduista tulonsiirroista, jotka kasvoivat. Koko väestön tasolla saadut tulonsiirrot kasvoivat 2,1 prosenttia.

Kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tehtiin tasokorotus vuonna 2020. Takuueläkkeeseen tehtiin 50 euron korotus ja kansaneläkkeeseen 34 euron korotus. Rintamalisälle tehtiin 74,32 euron tasokorotus 1.4.2020. Toimeentulotuen perusosaa korotettiin yksi prosentti ja yksinhuoltajan perusosaa korotettiin 4,7 prosenttia. Nuoren kuntoutusrahaa korotettiin 6,4 prosenttia ja kunnallisverotuksen perusvähennystä 7,1 prosenttia. Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärää korotettiin 3,9 prosenttia.

Tuloerojen kaventumista vuonna 2020 ennakoitiin jo tammikuussa , jolloin THL julkisti simulointitutkimuksen nykyisen hallituksen ensimmäisestä vuodesta. Sen mukaan työttömyysturvan ja vähimmäiseläkkeiden korotukset sekä aktiivimallin poisto nostivat etenkin pienituloisten kotitalouksien tuloja.

Varallisuuserot kasvoivat Sipilän hallituksen aikana

Tuloerot repesivät 1990-luvun laman jälkeen. Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 31 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 88 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2020. Koko asuntoväestön reaalitulot ovat kasvaneet noin 58 prosenttia keskiarvolla mitattuna.

Viime vuosina tuloerot ovat kehittyneet maltillisesti. Varallisuuserot sen sijaan kasvoivat voimakkaasti Sipilän hallituksen aikana. Vuonna 2019 rikkain kymmenesosa omisti puolet suomalaisten nettovarallisuudesta. Kaikkien muiden tuloryhmien varallisuusosuus pieneni 2016–2019.

Sipilän hallitus leikkasi muun muassa koulutuksesta, sosiaaliturvasta, opintotuesta sekä lähes kaikista Kelan etuuksista ja tuista. Kilpailukykysopimuksella jäädytettiin palkankorotuksia ja leikattiin julkisen puolen lomarahoja.