Lehtikuva/Markku Ulander

Koronakriisin hoidon tulokset ovat edelleen hyvät, mutta hallituksen maskiviestintä on ollut liian sekavaa. Sekaannusta on lisännyt se, että alussa puhuttiin etupäässä kangasmaskeista.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on keskellä maskigatea. Sen välietappi on vuorossa keskiviikkona, kun eduskunta äänestää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) luottamuksesta koronakriisin hoidossa.

Luottamuslauseen Kiuru kyllä saa hallituspuolueiden äänin, mutta asia tuskin jää siihen. Siitä pitävät huolen viimeistään THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan tuoreet lausunnot , joiden mukaan sosiaali- ja terveysministeriö esti keväällä laitosta tiedottamasta yleisölle kasvomaskien käytöstä.

Oppositio epäilee, ettei hallitus muutenkaan kertonut keväällä ja alkukesällä koko totuutta, kun se ei antanut suositusta kasvomaskien käytöstä. Sellainen tuli vasta elokuussa, kun koronatilanne kääntyi huonompaan suuntaan epidemian suhteen rauhallisen kesän jälkeen.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo , että keskustan eduskuntaryhmä odottaa sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta ”selkiytystä” siitä, mistä maskiviestinnän epäselvyyksissä on ollut kysymys.

STM: Väärää turvallisuuden tunnetta

Suomi on menestynyt koronan hoidossa sekä talouden että terveyden näkökulmasta parhaiden joukossa Euroopassa.

ILMOITUS

Varjon hyville tuloksille luo maskiviestintä, joka on hämmentänyt kansalaisia ja johon oppositio aivan ymmärrettävästi nyt iskee.

Keväällä sosiaali- ja terveysministeriö piti maskeja jopa haitallisina.

Keskustelua sekoittaa se, että kriisin alussa puhuttiin kangasmaskeista, ja nimenomaan kotitekoisista kangasmaskeista. Nyt kertakäyttömaskeja on hyvin saatavilla. Joka tapauksessa STM puhui maskien tuomasta väärästä turvallisuuden tunteesta, jos ihmiset eivät osaa käyttää niitä oikein.

Osa terveydenhuollon asiantuntijoista oli kuitenkin jo huhtikuun alussa sitä mieltä, että maskeilla estetään pisaroita leviämästä ympäristöön.

Kriisin alkuvaiheessa STM ei antanut maskisuositusta, koska niitä ei ollut riittävästi saatavilla. Maskit haluttiin säästää tosi tarpeeseen. Tämä oli linjassa Maailman terveysjärjestön WHO:n näkemyksen kanssa.

Tervahauta suositteli huhtikuussa

Ensimmäisen puolivirallisen maskisuosituksen antoi juuri THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta jo 14. huhtikuuta. Oireettomienkin ihmisten kannattaa alkaa käyttää kankaista maskia julkisilla paikoilla kanssaihmisten suojaamiseksi.

– Väestötasolla hyödyt ovat selvästi suurempia kuin haitat, Tervahauta sanoi Helsingin Sanomille .

Hän puhui edelleen kangasmaskeista. Paremmin virustaudeilta suojaavat hengityssuojaimet sekä kirurgiset suu-nenäsuojat tulisi yhä varata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön.

Tervahaudan uuden linjauksen taustalla olivat useat uudet kansainväliset tutkimukset. Niiden mukaan oireettomina viruksen infektoimien taudinkantajien osuus on koronaviruspandemiassa suuri.

Muutama päivä myöhemmin STM ja THL kuitenkin linjasivat edelleen, että kangasmaskien käyttö ei ole tarpeellista julkisilla paikoilla liikuttaessa. Kankainen kasvomaski voi pahimmillaan lisätä tartuntariskiä.

Muualla Euroopassa maskipakkoja

Muualla Euroopassa annettiin laajoja maskisuosituksia huhtikuun lopussa. Maskipakko tuli joukkoliikenteeseen huhti-toukokuussa Saksassa, Itävallassa, Italiassa ja Belgiassa.

Pääministeri Sanna Marin sanoi edelleen hallituksen kuuntelevan asiassa terveysviranomaisten suosituksia.

– Mikäli terveysviranomaiset suosittelisivat, että olisi tarpeen julkisissa kulkuneuvoissa tai joissakin muissa tiloissa tai yleisesti käyttää suojamaskeja, niin varmasti hallitus tämän linjaukseksi antaisi, mutta tällaista suositusta ei ole annettu, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ollut edelleenkään suunnitelmia sote-henkilöstön ulkopuolelle annettavista maskisuosituksista.

Ministeriö ja tiedepaneeli eri linjoilla

Toukokuun puolivälissä hallitus antoi ministeriölle tehtäväksi teettää tutkimusperustaisen selvityksen kansalaisten kasvomaskien käyttämisen tarpeesta.

29.5. ministeriö julkaisi selvityksen, joka kertoi, että kasvosuojusten hyödyt ovat niukat koronavirustartuntojen ehkäisyssä. Myöskään muissa Pohjoismaissa ei ollut toukokuun lopussa suosituksia tai velvoitteita maskeihin liittyen.

2. kesäkuuta hallituksen itsensä asettama tiedepaneeli kuitenkin kannatti kasvomaskien käyttämistä julkisilla paikoilla ja julkisessa liikenteessä.

Seuraavana päivänä hallitus neuvotteli pitkään asiasta, mutta päätti olla antamatta yleistä maskisuositusta. Se kuitenkin katsoi, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista. Sellaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenteen ruuhka-ajat.

Suositus tuli 13. elokuuta

Pian tämän jälkeen WHO ohjeisti ihmisiä käyttämään kasvomaskeja jos virus on levinnyt laajalle ja fyysisen etäisyyden ylläpitäminen on vaikeaa. Erikseen mainittiin julkiset liikennevälineet ja kaupat sekä muut ruuhkaiset paikat.

Ei koske meitä, oli STM:n kanta – ymmärrettävästi. Kesäkuun alussa viruksen leviäminen Suomessa oli lähes pysähdyksissä ja uusia tartuntoja ilmeni vähän.

Elokuussa tilanne kääntyi huonompaan suuntaan ja lopulta 13.8. hallitus suositteli kasvomaskin käyttöä muun muassa joukkoliikenteessä

Seuraavana päivänä THL antoi nyt voimassa olevan suosituksen, että suomalaiset käyttäisivät kasvomaskeja joukkoliikennevälineissä ja muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista.