Lehtikuva/Roni Rekomaa

Huoltovarmuuskeskus ei viestinyt ministeriölle, että sen resurssit ja kyky eivät riittäisi sille epätyypillisiin hankintoihin.

Terveydenhuollon suojavarusteiden hankkiminen keskitetysti ei kuulu Suomessa minkään viranomaisen vastuulle, paljastui Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tiistaina julkaiseman selvityksen yhteydessä. Suomeen ryhdyttiin hankkimaan muun muassa sairaalamaskeja kovalla kiireellä, kun niiden valtava menekki yllätti viranomaiset.

– Varusteiden hankinta tulee tarvitsemaan kansallista koordinaatiota ja keskitetympää terveydenhuollon toimijoiden omaa hankintatointa, oli työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin johtopäätös.

HVK päätyi suojavarusteiden hankkijaksi vaikka asia ei sille kuulunut. Gustafssonin mukaan se oli kuitenkin olemassa olevista toimijoista loogisin ratkaisu, koska muita vaihtoehtoja ei ollut.

– Suomessa ei ole olemassa toimijaa, joka keskitetysti hoitaisi terveydenhuollon suojavarusteiden hankintoja.

Lopputulos oli katastrofi. HVK hankki suojavarusteita vakiintuneiden toimijoiden sijaan epämääräisiltä yrittäjiltä. Osa kaupoista yritetään nyt purkaa.

ILMOITUS

Selvityksen mukaan vastuu tapahtuneesta kuuluu HVK:n aiemmalle toimivalle johdolle. Tukipyyntöjä toimeenpannessaan se poikkesi hankintalaista sekä HVK:n työjärjestyksessä ja taloussäännössä määritellystä ohjeistuksesta merkittävästi ja toistuvasti. Suojavälinekauppojen toimittajien taustoja ei tarkastettu tarvittavassa laajuudessa.

Gustafsson kuvaili Huoltovarmuuskeskuksen olevan varsin itsenäinen laitos ja ministeriön ohjausvalta siihen on rajoitettua. Keskuksesta ei tullut ministeriölle viestiä, että sen resurssit ja kyky eivät riittäisi hankintoihin ennen kuin oli liian myöhäistä.

Kriisin opetus on, että keskitetyn toimijan puute korjataan.

”Epäonnekkaiden valintojen tulos”

Miksi sitten juuri Onni Sarmasteen ja Tiina Jylhän yhtiöt päätyivät HVK:n kauppakumppaneiksi? HVK:n hallituksen puheenjohtajan Ilona Lundströmin mukaan kyseessä olivat aivan ensimmäiset suojainkaupat. Nyt yhteydenottoja alan toimijoilta on tullut yli 3 000, mutta alussa niitä oli paljon vähemmän.

– Tämä on monen tekijän yhteissumma, erittäin epäonnekkaiden valintojen tulos. Kunnollisilla tarkistustoimilla tämä olisi pystytty välttämään, mutta tässä vaiheessa tärkeintä on, että virheet pyritään korjaamaan ja rajaamaan kaupoista syntynyttä vahinkoa, Lundström sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi 23.3. että Huoltovarmuuskeskuksen varastot otetaan käyttöön. Terveysviranomaiset olivat arvioineet tilannetta helmikuussa ja silloin kuviteltiin, että ne riittävät tähän tilanteeseen. TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoi, että suojavälineiden markkinat olivat tällä välin menneet sekaisin, koska tuotanto Kiinassa meni kiinni ja samaan aikaan kysyntä maailmalla kasvoi. Kysyntäpiikkiä ei osattu ennakoida.

Huoltovarmuuskeskuksen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi pääsiäisenä noussut Janne Känkänen sanoi varmuusvarastojen kuitenkin varmistaneen puskurin tilanteeseen varautumiseen.