Työllisyyskeskustelu kiihtyy sitä mukaa, kun hallituksen h-hetki lähestyy. 2,5 kuukauden kuluttua eli 7. huhtikuuta pidettävässä kehysriihessä hallitus linjaa syksyn budjettiriiheen valmisteltavien työllisyystoimien suuntaviivat. Syksyn budjettiriihessä sen pitää osoittaa toimenpiteet, jotka vastaavat 30 000 uutta päätösperustaista työllistä.
Lisää sytykkeitä työllisyyskeskusteluun heitti keskiviikkona kokoomus julkistamalla eduskunnan tietopalvelulta tilaamansa laskelman. Sen mukaan hallitusohjelman tavoite julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 edellyttää työllisten määrän lisääntymistä 120 000:lla. Hallitusohjelmassa luku on 60 000.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) puolestaan sanoi OP Ryhmän tutkimussäätiön seminaarissa, että uudet työpaikat eivät voi syntyä valtion rahalla. Myöskään pysyviä menoja ei voi lisätä ilman työllisyystoimia.
Kanta ei ole uusi, mutta se oli taas muistutus siitä, että valtion tuella syntyvää työllistämistä ei lasketa oikeaksi työllisyydeksi, kun hallitusohjelman toteutumista tutkaillaan. Pitää syntyä ”oikeita” työpaikkoja, ja niitä syntyi kituliaasti viime vuonna. Uudet työllisyysluvut Tilastokeskus julkistaa perjantaina.
”Kokoomus operoi laskennallisilla luvuilla”
SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov kommentoi kokoomuksen lukuja muistuttamalla, että laskennallisesti työllisyys paranee, kun sosiaaliturvaa leikataan ja laskennallisesti työllisyys heikkenee, kun sosiaaliturvaa parannetaan.
– Näillä laskennallisilla luvuilla kokoomus operoi taitavasti. Mutta esimerkiksi budjetissa on useita toimia, jotka vaikuttavat työllisyysasteeseen ja näitä toimia ei lasketa suuntaan eikä toiseen. Jos lopettaisimme koulutuksen, työllisyydelle kävisi heikosti. Jos terveydenhuolto romahtaisi, työvoima vähenisi ja niin edelleen.
Kokoomuksen julkistamat kieltämättä karut luvut perustuvat sille, että kansantuotteen lisäys tulee yksinomaan työllisyyden kasvusta. Näinhän ei todellisuudessa ole, muistutti Filatov. Talouteen vaikuttavat myös verotus ja monet muut seikat. Kyse on kokonaisuudesta.
Filatov kysyi, eivätkö kokoomuksen mielestä työllisyyteen vaikuttavia toimia ole hallituksen jo tekemät päätökset muun muassa eläkeputken ikärajan nostosta, kuntakokeilusta, lisäresursseista työvoimapalveluihin tai satsaukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yrittäjyyttäkin tuetaan.
– Näyttää siltä, että kokoomukselle kelpaavat työllisyystoimiksi vain leikkaukset ja työntekijän asemaa heikentävät toimet. Toivottavasti olen väärässä, Filatov sanoi.
Edellisen hallituksen hän totesi huiskineen ilmaan pakkolakeja, koeaikojen pidennyksiä, sairaspäivien heikennyksiä, lomien ja lomarahojen leikkauksia, sunnuntailisien poistoja ynnä muita muita ”puolivillaisia ratkaisuja, joista seurasi vain sosiaalisen pääoman heikkeneminen”.
– Annetaan nykyhallituksen valmistella huolella lupaamansa työllisyystoimet, Filatov vetosi.