Moni kansalainen on menettänyt vähäisenkin luottamuksensa sote-uudistukseen poliitikkojen nokitellessa toisiaan. Perustuslakivaliokunnan perjantainen lausunto kertoo karusti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt paljon korjauksia.
Paljon on kuitenkin jäänyt tekemättä jo edellisen kerran perustusvaliokunnan lausunnossa esiin nousseista asioista. Hallitus on istunut takapiruna.
Perustuslakivaliokunnan edellisen lausunnon jälkeen tehdyt korjaukset ovat osin puutteellisia tai äänestetty hallituspuolueiden äänin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastoin parempaa tietoa hallituksen linjan mukaisesti poliittisesti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on täsmennettävä esitystään salassa pidettävien potilastietojen luovuttamisesta.
Hallitus kokeili kepillä jäätä
On hämmentävää lukea perustuslakivaliokunnan lausunnosta, miten hallitus on kokeillut kepillä jäätä. Tulos on sen mukainen.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Tapani Töllin (kesk.) mukaan enää ei tarvita hallituksen täydentävää esitystä. Jos joku asia sotessa olisi palautunut takaisin hallitukselle, se olisi ollut kohtalokasta uudistuksen etenemisen kannalta nyt vaalikauden loppuvaiheessa.
Näin hallituksen edustaja. Entä mitä sanovat opposition edustajat?
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan soten eteneminen on hallituksen käsissä. Näinhän se käytännössä onkin: valiokunnan hallituspuolueiden jäsenet voivat jyrätä – olleessaan yksimielisiä – opposition näkemykset.
Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ilmoitti jo perjantaina nähtyään perustuslakivaliokunnan lausunnon: Tämä oli tässä.
Sote ei takaa kansalaisten palveluja
Perustuslakivaliokunnan suuri huoli on, että kaikista parsimisyrityksistä huolimatta sote-uudistus ei takaa kansalaisten palveluja. Valiokunta on tarkastellut, miten suuret rakenneuudistukset suhtautuvat perustuslakiin ja mitä muutoksia lakiehdotuksiin on tehtävä, jotta ne voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Kaiken takana on huoli, että hallituksen malli ei yksinkertaisesti ole toimiva kansalaisten kannalta. Maakuntien pitäisi taata kaikille kansalaisille sote-palvelut. Hallituksen esityksessä on kuitenkin kustannusleikkuri, joka on ristiriidassa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeen lisääntymisen kanssa.
Perustuslakivaliokunta joutuukin toistamaan, ettei esitetty leikkuri käy.
Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan rahoitusongelmat sosiaali- ja terveydenhuollossa liittyvät tyypillisesti kalliisiin hoitoihin, kalliisiin investointeihin taikka tietyn paljon palveluja vaativan erityisryhmän palvelujen toteuttamiseen.
Hallituksen tavoite on ollut hillitä kolmella miljardilla kustannusten kasvua. Hallitus asettikin rajat – jotka siis hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa – joiden mukaan valtio muuttaa maakunnan rahoitusta, jos terveyspalvelujen turvaamista uhkaa rahanpuute useammassa kuin seitsemässä maakunnassa taikka maakunnissa, joiden asukasmäärä yhteensä on enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasmäärästä.
Näitä rajoja perustuslakivaliokunta pitää perustuslain vastaisina.
Asiakassuunnitelma ei ole potilaan puolella
Myös asiakassuunnitelman sitomattomuus on ongelma. Perustuslakivaliokunta edellyttää, että asiakassuunnitelman muuttamisesta tulee säätää ehdotettua tarkemmin. Palveluista viime kädessä vastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen on tehtävä merkittävät, palvelutarpeen arviointiin kytkeytyvät muutokset asiakassuunnitelmaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli hallituksen säästölinjan takana. Se lakaisi maton alle asiakassuunnitelman ongelmat. Perustuslakivaliokunnan mielestä asiakassuunnitelmaa koskevaan sääntelyyn tehdyt muutokset vähentävät kuitenkin olennaisesti maakunnan mahdollisuuksia taata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu.
Tässäkin siis oltiin heikentämässä sote-asiakkaan palveluja. Asiakassuunnitelma voi olla sote-palveluntuottajien – ja etenkin maakunnan liikelaitoksen – väline integroida palvelut yhteen ketjuun.
Alunperin tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio.
Asiakassuunnitelman merkitys kasvaa
Perustuslakivaliokunta muistuttaa, että valinnanvapauslakia koskevassa hallituksen esityksessä painotetaan asiakassuunnitelman merkitystä uudessa palvelujen tuotantojärjestelmässä.
Asiakassuunnitelman merkitys kasvaa monituottajamallissa, johon valinnanvapauden hyväksyminen johtaisi. Asiakassuunnitelma esitetyssä muodossa siirtäisi palveluntarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan liittyvää päätöksentekovaltaa muille kuin viranomaisille.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian mukaan asiakassuunnitelman aseman korostuminen merkitsee sitä, että sen tekemisestä voi vastata vain laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö yhdessä asiakkaan kanssa.
Sosiaalihuollossa valinnanvapaus on ymmärretty siten, että asiakas pääsee aidosti osallistumaan itseään koskeviin valintoihin. Asiakassuunnitelma tukee myös itsemääräämisoikeuden toteutumista, huomauttaa Talentia.
Potilastietojen salaaminen löysällä säädöspohjalla
Hallitus – ja sittemmin sosiaali- ja terveysvaliokunta – eivät ole ottaneet tarpeeksi vakavasti huomioon yksilönsuojaa. Sosiaali- ja terveystiedot ovat erityisen arkaluonteista tietoa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on olennaisesti täsmennettävä esitystään salassa pidettävien potilastietojen luovuttamisesta. Nyt näitä tietoja luovutettaisiin maakunnan rekisteristä eteenpäin.
Valiokunta ei ole pitänyt esimerkiksi hyvin väljiä ja yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu välttämättömyyskriteeriin. Säännöstä on olennaisesti täsmennettävä ja käsittely on sidottava välttämättömyyteen.
Hallituksen tavoitteena on ollut, että potilastiedot kulkevat eri palvelutuottajien välillä. Esitykset on kiireessä tehtyjä, eikä tietosuojaa ole otettu riittävästi huomioon.
Hallitus saa kuntien itsemääräämisasiassa näpeilleen
Keskusta on maakuntien perustamisen lumoissa unohtanut, että kuntien itsemääräämisoikeutta ei voi loukata miten sattuu. Kunnilta siirtyy nyt verotusvaltaa, sote-päätösvaltaa ja omaisuutta maakunnille.
Perustusvaliokunta ottaa kantaa kuntien mahdollisuuteen tuottaa jatkossa sote-palveluja. Hallituksen tavoitteena on ollut kieltää tämä täysin.
Perustuslakivaliokunnan mielestä sote-omaisuuden ja -irtaimiston siirrot eivät perustele sitä, etteikö kunta voisi tulevaisuudessa harkita yleisen toimialansa puitteissa tuottavansa joitain palveluita. Kunnat voivat kerätä resursseja verotusoikeutensa puitteissa. Sääntelyä on skarpattava myös maakuntien palveluntuotannon osalta.
Omaisuussiirtoihin kompensaatiot
Valiokunta on tyytymätön myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan esitykseen maakuntien käyttöön tulevien sote-kiinteistöjen korvaamista. Korvaukset olisi sidottu veroprosentin korotuspaineisiin.
Valiokunta ei pidä perusteltuna, että kompensaatiomenettely jää asiallisesti merkityksettömäksi kunnallisen itsehallinnon kannalta.
Maakuntien itsemääräämisoikeus jää rajalliseksi, sillä ne eivät saa verotusoikeutta. Niiden rahat ovat valtion näpeissä, joka tulee aiheuttamaan vielä paljon päänsärkyä. Tätähän perustusvaliokunnan lausuntokin ennakoi.