All Over Press/Abraham Pisarek

Kalevi Suomela (KU 25.1.) toteaa Kautskyn ja Bernsteinin olleen ”samaa mieltä siitä, että sosialismi on tuotantovälineiden yhteiskunnallista omistamista”. Ilmaisu on epäselvä ainakin Bernsteinin osalta, koska sanoilla yhteiskunnallinen ja valtiollinen on usein sama merkitys.

Pääteoksessaan ”Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät” (1899) Bernstein hylkää valtiososialismin ajatuksen. Sosialismi on Bernsteinille liberalismin loppuun viety muoto. Keskeistä siinä on ihmisten persoonallisuuden vapaa kehitys ja organisaatioiden, ihmisten yhteenliittymien, itsehallinto. Valtion tehtävänä on edistää näitä eikä ottaa kaikkea valtaa käsiinsä.

Liberalismista sosialismi eroaa Bernsteinille siinä, että yksilön suhde yhteiskuntaan ja valtioon välittyy itsehallinnollisten organisaatioiden eikä markkinoiden kautta. Bernstein kutsuukin sosialismia organisaatioiden liberalismiksi (”organisatorischer Liberalismus”). Liberalismi tarkoittaa, että organisaatiot ovat demokraattisia ja toimivat yksilöiden itsetoteutuksen välineinä.

Näin on nähtävä hieman toisessa valossa myös Suomelan väite siitä, että Bernsteinille ”tärkeämpää kuin päämäärä on tie”. Nimittäin jos sosialismi ymmärretään demokratian toteuttamisena, on itse tie jo osa päämäärää.

Bernstein toteaakin kirjassaan: ”Demokratia on samalla kertaa väline ja päämäärä. Se on sosialismin puolesta käydyn kamppailun väline, ja se on sosialismin toteutuksen muoto.”

Tarmo Malmberg
Tampere