Lehtikuva/Elias Lahtinen

Selvitys vuonna 2016: kaivosyhtiöt louhivat malmeja Suomen maaperästä 4 miljardin arvosta, maksoivat yhteisöveroa 92 miljoonaa euroa.

Joulun jälkeen kiihtynyt kaivoskeskustelu näkyy myös puolueiden kannoissa kaivosveroon. Ylen torstaina julkistamassa kyselyssäkaivosveron tai jonkin vastaavan lisähyvityksen käyttöönottoa kannattaa kuusi puoluetta, jotta kaivosyhtiöt laitettaisiin maksamaan Suomesta louhimistaan tuotteista nykyistä isompi korvaus.

Veroa kannattavat keskusta, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja siniset.

Kaivosveroa on äsken esittänytmuun muassa vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen.

”Kaivosyhtiöt eivät maksa raaka-aineestaan mitään, paitsi pienen korvauksen maanomistajalle. Maaperän antimet ovat yhteisomistusta ja kaivostoiminnasta aiheutuu aina myös haittoja, joten olisi kohtuullista että maan antimista hyötyvät (usein ulkomaiset monikansalliset) kaivosyhtiöt maksaisivat käyttämistään raaka-aineista edes pientä korvausta yhteiskunnalle veron muodossa”, Sarkkinen esitti tammikuun alussa.

Kokoomus ja RKP haluavat kaivosverosta selvityksen ennen lopullista kantaansa. Ne eivät vastusta sitä.

ILMOITUS

– Jos haluamme, että Suomessa tehdään investointeja kaivoksiin, meillä täytyy olla vakaa toimintaympäristö. Uudet maksut pitää tehdä pitkäjänteisesti, sanoo kokoomuksessa ympäristöasioista vastaava sisäministeri Kai Mykkänen Ylelle.

Kaivosveroa vastustaa eduskuntapuolueista vain perussuomalaiset. Se ei halua lisämaksuja ulkomaisille kaivosyhtiöille.

Suomi houkuttelee alhaisilla veroilla

Yle kertoo, että Suomi on kanadalaisen Fraser Instituten mukaan nyt maailman houkuttelevin alue kaivosinvestoinneille.

Finnwatchin pari vuotta sitten julkaiseman selvityksen Kaivosverotuksen kehitysmaamukaan metallikaivosyhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu aiheutti vuosien 2011–2014 aikana Suomelle 49 miljoonan euron veromenetykset. Malmeja louhittiin tuona aikana Suomen maaperästä liki neljän miljardin arvosta ja yhtiöt maksoivat voitoistaan yhteisöveroja 92 miljoonaa euroa. Veromenetykset aiheutuivat yhtiöiden harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta.

Yritysmyönteisellä politiikalla ei ole saavutettu toivottuja taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle. Metallikaivosten osuus Suomen bruttokansantuotteesta sekä maksetuista palkoista on vain noin 0,1 prosenttia, Finnwatch raportoi vuonna 2016.

Finnwatch vertasi Suomea tässä mielessä kehitysmaihin, joiden luonnonvaroja kaivosyhtiöt voivat hyödyntää ilman, että paikallistasolle jää kunnollista korvausta.