Jarno Mela

”Olisi kohtuullista että maan antimista hyötyvät (usein ulkomaiset monikansalliset) kaivosyhtiöt maksaisivat käyttämistään raaka-aineista edes pientä korvausta yhteiskunnalle.”

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen yhtyy vaatimuksiin kaivoslain uudistamisesta. Hän pitää Suomessa toimivan australialaisen Dragon Miningin toimintaa röyhkeydessään omassa luokassaan.

Se kertoo samalla myös laajemmin Suomen kaivospolitiikan ongelmista, sillä ”heikolla moraalisella kompassilla varustetut yhtiöt saavat häärätä aika rauhassa ja valtio (eli veromaksaja) hoitaa ympäristöongelmista lankeavan laskun”, Sarkkinen kirjoittaa blogissaan.

Sarkkinen esittääkin kaivoslain uudistamista. Lakia tulisi hänen mukaansa muuttaa esimerkiksi niin, että luvitus- ja valvontaprosessi olisi selkeämpi ja luotettavampi, paikallisyhteisöllä eli kunnalla olisi yksiselitteinen oikeus päättää kaivoksen tulosta alueelleen ja että malminetsintä luonnonsuojelualueilta kiellettäisiin.

Kaivosluvan myöntämisen ehdoksi Sarkkinen asettaisi kokonaisarvioinnin, jossa otetaan huomioon myös asukkaiden, muiden elinkeinojen ja alueiden käyttäjien edut.

Kaivoslupaa ei hänen mielestään pidä myöntää, mikäli kokonaishyödyt ovat miinuksella. Ympäristöluvituksen ja lupien valvonnan osaaminen ja riippumattomuus on varmistettava.

ILMOITUS

Mineraalit kansallisomaisuutta

Sarkkinen uudistaisi samalla myös kaivosverotuksen. Hän kirjoittaa maanalaisten mineraalien olevan kansallisomaisuutta, mutta kansakunta ei saa niiden käytöstä korvausta.

”Kaivosyhtiöt eivät maksa raaka-aineestaan mitään, paitsi pienen korvauksen maanomistajalle. Maaperän antimet ovat yhteisomistusta ja kaivostoiminnasta aiheutuu aina myös haittoja, joten olisi kohtuullista että maan antimista hyötyvät (usein ulkomaiset monikansalliset) kaivosyhtiöt maksaisivat käyttämistään raaka-aineista edes pientä korvausta yhteiskunnalle veron muodossa”, Sarkkinen esittää.

Harkittavana kysymyksenä hän pitää sitä, mikä osuus verosta tai vastaavasta korvauksesta tilitettäisiin valtiolle ja mikä paikallisyhteisölle, eli kunnalle. Kaivosten haitat ovat yleensä paikallisia, joten Sarkkisen mielestä olisi kohtuullista että kunta saisi myös osansa kaivosverosta.

Raaka-aine ilmaiseksi, haitat jäävät

Hän tietää jo etukäteen, että kaivosveroa ehdottaville vastataan kaivosyhtiöiden maksavan Suomeen muita veroja, esimerkiksi työntekijöiden palkoista tai käytetystä sähköstä.

”Mineraaliraaka-aine on kaivosteollisuuden päätuotannontekijä ja tämän uusiutumattoman raaka-aineen yhtiöt saavat kuitenkin Suomelta ilmaiseksi. Samalla ympäristöhaitat jäävät Suomeen ja kaivetut raaka-aineet eivät ole enää tulevien sukupolvien hyödynnettävissä”, Sarkkinen vastaa.

Hänestä olisi vähintäänkin kohtuullista, että kaivosyhtiöt maksaisivat käyttämästään uusiutumattomasta yhteisvarallisuudesta edes pientä veroa yhteiskunnalle.

Kaivosveron toteutustapoja voivat Sarkkisen mukaan olla louhitun maan määrään perustava louhintavero, louhittujen malmien arvoon perustuva rojaltivero tai näiden yhdistelmä.

Kaivoslain uudistamista vaativassa kansalaisaloitteessa oli 2 076 allekirjoitusta torstaina kello 16.