Lehtikuva/Vesa Moilanen

Verotus on vähemmän progressiivista kuin kuvitellaan.

Suomessa maksetaan kulutukseen kohdistuvia arvonlisäveroja noin 17 miljardia euroa. Yli puolet tästä on kotitalouksien maksamaa. Suhteessa tuloihin pienituloisimmat maksavat niitä eniten. Tämä heikentää kokonaisveroasteen progressiota, ilmenee Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Parikan katsauksesta.

Suomessa käytiin joulun alla jokavuotinen verodebatti, joka johtuu siitä, että Tilastokeskus julkaisee silloin verotilastot. Niitä lukemalla selviää, että suhteellisen pieni joukko hyvätuloisia maksaa Suomessa lähes kaikki tuloverot. Asiasta kovaa ääntä pitävät unohtavat kertoa, että tuloverotuksen osa noin 30 miljardin euron kokonaisveropotista on vain 5,5 miljardia euroa.

Kuva verotaakan jakautumisesta muuttuu, kun huomioidaan myös 18,5 miljardin euron kunnallisveropotti. Siitä maksavat lähes yhtä suuren osan sekä alle että yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevat, jota pidetään hyvätuloisuuden rajana.

Kulutus- ja kunnallisverojen osuus noussut

Vielä enemmän kuvaa muuttaa arvonlisävero. Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 prosenttia. Alennettu 14 prosentin verokanta koskee elintarvikkeita, 10 prosentin muun muassa kirjoja ja lääkkeitä.

Ansiotuloverojen osuus kaikista veroista on laskenut 31:stä 18 prosenttiin 1990-luvun jälkeen. Kunnallisveron osuus on samaan aikaan noussut ja niin on myös arvonlisäveron. Parikan katsauksen mukaan kotitalous maksoi vuonna 2012 arvonlisäveroa 3 808 euroa ja 3 884 euroa vuonna 2016.

ILMOITUS

Kulutuksesta suuri osa kaikissa kotitalouksissa koskee välttämättömyyksiä kuten elintarvikkeita ja asumista. Alimmissa tuloluokissa välttämättömyyksien osuus kulutusmenoista on noin 60 prosenttia, ylimmissä hieman yli 40 prosenttia.

Tuloverotus on progressiivista eli se kiristyy maksukyvyn mukaan. Arvonlisävero on regressiivinen, kaikille sama. Parikan kokoamasta aineistosta selviää, että pienituloisimmassa ryhmässä arvonlisäveron osuus tuloista on 12 prosenttia, suurituloisimmassa 5 prosenttia.

Arvonlisävero vaikuttaa selvästi vain pienituloisimpaan tuloryhmään. Jo toiseksi pienituloisimmassa kymmenyksessä sen vaikutus laskee 9 prosenttiin.

Selvitys ei ota huomioon valmisteverojen osuutta. Nekin leikkaavat eniten pientuloisimpien kulutusmahdollisuuksia.

”Tuloryhmittäin tarkasteltuna arvonlisäverotus on tämän selvityksen mukaan regressiivistä, eli pienituloisemmat kotitaloudet maksavat enemmän suhteessa tuloihinsa kuin suurituloiset. Tätä voidaan pitää ongelmallisena verotuksen tulonjakoa tasaavaa merkitystä vasten”, kuuluu Parikan johtopäätös.