Lehtikuva/Vesa Moilanen

Kommentti: Eniten porua pitävien verotus on keventynyt eniten. Varsinainen kannustinloukku on pienimmissä tuloissa.

Tilastokeskus julkaisee aina vuoden lähestyessä loppuaan verotilaston, josta käynnistyy propagandamylly: verotus on kireää ja suurituloiset maksavat melkein kaikki tuloverot.

Väite on oikean suuntainen, mutta propagandassa unohdetaan tietoisesti, että tulovero muodostaa vain pienen ja jatkuvasti pienentyneen osan koko veropotista. Kunnallisveron, jota pienituloisetkin maksavat, osuus on vastaavasti noussut.

Vuonna 2017 verotulot olivat yhteensä noin 29 miljardia euroa. Siitä ansiotulojen verojen osuus oli noin 5,5 miljardia, josta 96 prosenttia maksoivat vähintään 40 000 euroa ansainneet.

Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuvat kuitenkin lähinnä kunnallisverosta, sairausvakuutusmaksuista ja nykyään myös Yle-verosta. Ylivoimaisesti suurin veropotti – 18,5 miljardia – koostuu juuri kunnallisverosta.

Kun rajana pidetään 40 000 euron vuosituloja, niin kuva verorasituksesta muuttuu. Yli 40 000 ansainneet maksoivat kunnallisveroa yhteensä 10,2 miljardia euroa, alle 40 000 ansainneet yhteensä 8,3 miljardia.

ILMOITUS

Kunnallisveron osuus 62 prosenttia

Tämän pienempituloisiin suhteellisesti enemmän osuvan veron osuus kaikista veroista on noussut jo neljännesvuosisadan. Välittömät verot kasvoivat 1993–2017 reaalisesti 41 prosenttia. Kunnallisveron määrä kasvoi reaalisesti 76 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista 50 prosentista 62 prosenttiin.

Ansiotuloveroa valtiolle taas maksettiin vuonna 2017 reaalisesti 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993. Sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 18 prosenttiin.

Ansiotuloveron osuus on Tilastokeskuksen mukaan pienentynyt etenkin 2000-luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen 2017 ansiotuloveron osuus tulonsaajien välittömistä veroista pieneni 14 prosenttiyksikköä, kun kunnallisveron osuus veroista kasvoi tänä aikana 13 prosenttiyksikköä.

Kiky vei palkansaajilta

Viime vuonna palkansaajilta perittiin työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 6,4 miljardia euroa. Kilpailukykysopimuksen takia se oli 14,3 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kilpailukykysopimuksessa osa työnantajan eläkevakuutusmaksusta siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,5 miljoonaa palkansaajaa.

Hyvätuloisen palkkavero nousee maltilla

Entä miten raskaasti verottaja kohtelee palkankorotuksen saavaa hyvätuloista? STTK:n ekonomisti Antti Koskela julkaisi torstaina laskelman, josta tämäkin selviää. 6 000 euroa kuukaudessa ansaitseva maksaa ansiotuloveroja ja sosiaaliturvamaksuja 39 prosenttia. Se sisältää työeläkemaksut ja muut sosiaalivakuutusmaksut. Kun tulot nousevat 7 000 euroon, veroprosentti nousee 41:een.

Palkankorotus kannattaa siis ottaa, vaikka verotus kiristyy parin prosenttiyksikön verran.

Varsinainen veroloikka tapahtuukin taulukon alapäässä. Palkan noustessa 2 000 eurosta 3 000 euroon, veroprosentti nousee 21,1:stä 28,4:ään – siis yli seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Kannustinnäkökulmasta kaikkein epäedullisinta on nousta 1 000 euron palkkatulosta 2 000:een. Veroprosentti nousee 8,3:sta 21,1:een.

Suurituloiset tai ainakin heidän nimissään lobbaavat ovat hyviä pitämään ääntä ja puoliaan. He ovat kuitenkin olleet tulonjaon voittajia viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana. Lisäksi varsin suuri osa hyvätuloisistakin on niitä iloisia veronmaksajia, jotka ymmärtävät omaa hyväänsä laajemmin.

Kun siis eduskuntavaaleissa ainakin kokoomus toitottaa, ettei verotuksen kiristämiseen ole mitenkään on varaa, on syytä täsmentää, että kokoomus puhuu niistä, joiden verotusta on koko ajan kevennetty.