Maakunta- ja sote-uudistuksessa yritetään hakea säästöjä muun muassa siirtämällä tukipalveluja maakuntien yhtiöihin tahi yksityisen tai kolmannen sektorin hoidettaviksi. Puhutaan noin 80 000 tehtävän ulkoistamisesta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan tukipalvelujen ulkoistaminen on kuin hölmöläisten peiton jatkamista.
– Tukipalvelujen, kuten ruokapalvelun tai laitoshuollon, ulkoistamisessa ei ole järkeä. Tukipalveluiden henkilökunta vastaa osaltaan, että esimerkiksi lääkärit pystyvät tekemään työnsä hyvin.
Tukipalvelujen palkkasummat ovat pieniä verrattuna muihin maakuntien palkkamenoihin.
Tukipalvelujen palkkasummat ovat pieniä verrattuna muihin maakuntien palkkamenoihin.
– Ulkoistaminen olisi hyvin lyhytnäköistä säästämisestä. Yksityiselläkin sektorilla on jo huomattu, että tukipalvelut ovat menestyvän toiminnan tukijalka, Niemi-Laine toteaa.
Maakuntiin halutaan parhaat
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan maakuntiin siirtyy keskimäärin hyväpalkkaisempaa väkeä kuin kuntiin jää. Palkkaerot ovat merkittävät jopa samoissa tehtävissä.
Niemi-Laineen mukaan kyse on siitä, että maakuntiin halutaan parhaat voimat. Se maksaa.
– Sitoutumisen maakuntien kehittämistyöhön pitää näkyä palkoissa. Sinne tarvitaan kovan luokan ammattilaisia.
Maakuntien ja kuntien palvelut rahoitetaan samasta lähteestä eli verovaroista. Niemi-Laine ei silti usko kuntien jäävän palkkakehityksessä maakunnista.
– Kuntiin jää kuitenkin varhaiskasvatus, peruskoulu ja toisen asteen koulutus, hän huomauttaa.
– Tietenkin, jos varhaiskasvatus kilpailutetaan ulos kunnista, alan palkkakehityksellä on taipumus hyytyä.
Vaikka henkilöstöstä olisi pulaa, väkeä ei houkutella töihin paremmilla palkoilla.
– Varhaiskasvatuksessa kilpailu on kovaa. Voittoa tuotetaan maksamalla henkilöstölle pieniä palkkoja. Kun osaamisesta on kysymys millä tehtävätasolla tahansa, ammattilaisille pitää maksaa kunnon palkkaa, Niemi-Laine sanoo.