Puolet Ekonomistikone-palvelun taloustieteilijöistä kannattaa maakunnille verotusoikeutta, jos ne päätyvät hoitamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällaista mallia ajaa myös vasemmistoliitto.
Vain muutama ekonomisti kannatti hallituksen esityksen mallia, jossa valtio rahoittaa maakuntia. Vain keskustaa lähellä olevan Pellervon taloustutkimuksen taloustieteilijä Olli-Pekka Ruuskanen oli vahvasti eri mieltä väitteestä ”Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus”.
Kannattaa tosin huomata, että 40 prosenttia taloustieteilijöistä ei ottanut asiaan kantaan.
Miksi säästää ilman verotusoikeutta?
Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti kannattaa maakuntien verotusoikeutta, jos niiden vastuulle tulevat sote-palvelut.
– On syytä huomata kysymyksen ehto että jos maakunnat vastaavat sote-palveluista, niillä tulisi olla myös verotusoikeus. Tästä ei seuraa, että maakuntien tulisi vastata sote-palveluista, Jäntti tarkentaa vastauksessaan.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Mika Kortelainen kannattaa niin ikään maakuntien verotusoikeutta. Hän huomauttaa, että ilman verotusoikeutta maakunnilla ei ole kannustimia säästöihin, koska rahat tulevat suurimmaksi osaksi valtiolta.
– Maakunnilla ei myöskään käytännössä ole tapoja jakaa esimerkiksi tuotannon tehostamisen kautta syntyneitä säästöjä takaisin maakunnan äänestäjille. Mikäli maakunnilla olisi oma veroinstrumentti, säästökannustimet syntyisivät luonnollisesti verotuksen kautta. Kun maakuntien rahankäyttö ei vaikuta asukkaiden veroasteeseen, on asukkaiden ja maakunnan poliitikkojen intresseissä käyttää kaikki saamansa valtion rahoitus, Kortelainen kirjoittaa.
Hallituksen esityksessä maakunnat saavat rahoituksensa valtiolta ja sote-keskusten asiakasmaksuista. Asiakasmaksulaki on vasta valmistelussa, ja se tulee eduskuntaan vasta syksyllä.
Kritiikkiä sataa
Hallituksen lakiesitykset sosiaali- ja maakuntauudistuksiksi keräävät lähes päivittäin kritiikkiä. Eilen talouspolitiikan arviointineuvosto moitti esityksiä muun muassa siitä, että niistä ei käy ilmi, miten niiden avulla päästään kaavailtuihin kolmen miljardin säästöihin.