Vasemmistoliitto on jo pitkään varoittanut sote-uudistuksen johtavan yksityisten monopolien syntymiseen.
”Yksityisten sote-keskusten palveluvalikoiman laajuus rajaa pienyrittäjät näiden markkinoiden ulkopuolelle. Taloustieteilijät varoittavat jo nyt alueellisten monopolien synnystä. Julkisin verovaroin pyörivä bisnes, joka toimii luonnollisen monopolin turvin, on hyvin kaukana vapaan markkinatalouden ja toimivan kilpailun ideaalista”, puheenjohtaja Li Andersson totesi kokoomuksen Nykypäivä-lehden haastajakolumnissa syyskuussa.
Nyt marraskuussa sote-uudistus on ajautunut tilaan, jossa samaa asiaa valittavat vastuuministeri Annika Saarikko (kesk.), pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja jopa kokoomuksen sote-haukka Sari Sarkomaa. Syynä on Länsipohjan kuntien maanantainen äänestys, joka oli hallituksen pasmat sekoittanut Suomen suurin sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen. Kokonainen keskussairaala on Kemissä siirtymässä Mehiläisen hoidettavaksi.
Se että hallitusryhmät nyt jakavat vasemmistoliiton huolen, kävi ilmi eduskunnan kyselytunnilla, missä sen nosti esiin juuri Li Andersson.
”Syynä heikko sote-valmistelu”
– Sopimuksen pituus on 15 vuotta ja sen irtisanomisesta seuraisi jopa 100 miljoonan euron lasku. Syy tähän järjettömään päätökseen on paikallisten huoli siitä, että palvelut siirtyisivät Rovaniemelle tai Ouluun, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa ”tämän ongelmallisen päätöksen” taustalla on hallituksen heikko sote-valmistelu, kun erikoissairaanhoidon leikkaukset tuotiin sote-uudistuksesta irrallisena kokonaisuutena.
Myös ministeri Saarikko valitti Meri-Lapissa tehtyä päätöstä.
– Pidän todellakin kestämättömänä sitä, jos emme halua toteuttaa hallittua monituottajuutta, siis erilaisten palveluntuottajien valinnanvapautta, vaan nyt tässä murrosvaiheessa käymme betonoimaan monopoliasemia.
Valinnanvapaus tuo alueelliset monopolit
Li Anderssonin mukaan ratkaisu betonoi myös yhden yrityskonsernin vahvan aseman tässä ratkaisussa. Saarikko on aiemmin sanonut, että hänen on vaikea ymmärtää, miten yritykset toisaalta vaativat valinnanvapautta mutta samalla havittelevat Länsipohjan kaltaisia alueellisia monopoleja.
– Meidän näkökulmastamme vastaus tähän kysymykseen on helppo: ne ovat sama asia. Perustason palveluissahan tämä valinnanvapausjärjestelmä, jota hallitus ajaa, tulee todennäköisesti rakentumaan juurikin muutaman vahvan yritystoimijan alueelliselle monopolille.
Sipilä vetosi kansanedustajiin
Myös pääministeri Juha Sipilä piti nyt uhkana, että yksityiset monopolit ottavat asian haltuun, vaikka hänen mukaansa sote-uudistuksen tarkoituksena on turvata julkiset palvelut ja vahvistaa julkista toimijaa. Sipilä vetosi kaikkiin kansanedustajiin, ettei vastaavia tilanteita enää synny ennen kuin uudistus on maalissa.
Sipilän puhe julkisen toimijan vahvistamisesta on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, miten uutta valinnanvapausmallia arvioi samana päivänä julkaistussa artikkelissa sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto.
”Lakiesitys keskittyy markkinoiden avaamiseen ja laiminlyö uudistuksen tavoitteita (oikeudenmukainen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, asiakastason palvelujen ja kokonaisjärjestelmän integraatio sekä kustannusten kasvun hillintä) edistävien markkinoiden sääntelymahdollisuuksien synnyttämisen”, Lehto kirjoittaa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.
Kaksi erilaista sotea
Naurunremakan eduskunnassa aiheutti kokoomuksen Sari Sarkomaan taivastelu siitä, miten surullinen uutinen Länsi-Pohjan terveydenhuollon ulkoistaminen oli.
– Se on vastoin kaikkea sitä, mitä me hallituspuolueet haluamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tehdä. Me haluamme, että julkinen valta verovaroin vastaa kaikkien yhdenvertaisista palveluista.
Keskustelu päättyi siihen, että Li Andersson vertasi edellisen ja tämän vaalikauden sote-uudistuksia:
– Me olimme tekemässä sitä sotea, jossa piti nopeuttaa hoitoonpääsyä ja sujuvoittaa palveluketjuja. Sen sijaan me emme ole olleet tekemässä tätä sotea, jossa nyt näyttää siltä, että koko uudistuksen päämäärä on julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden markkinaehtoistaminen.
Jälkimmäinen näkyy Anderssonin mukaan siinä, miten yksityiset yritystoimijat toimivat siirtymävaiheen aikana.
– Länsi-Pohjan ratkaisun osalta hyödynnettiin tätä erikoissairaanhoidon puolella tapahtuvaa rakennemurrosta, mutta myöskin vanhuspalveluissa ympäri maan nämä yksityiset palveluntuottajat valtaavat alaa, koska kuntien omat investoinnit tällä hetkellä ovat jäässä.
Monopoli ongelma Lapissa, miksei koko maassa?
Hän toisti kysymyksen ministeri Saarikolle:
– Mikäli te näette yritysten alueelliset monopolit ongelmana Meri-Lapissa, miksi te ajatte sote-mallia, joka uhkaa tuoda niitä koko terveydenhuollon perustason palvelutuotantoon koko maahan?
Saarikko kiisti hallituksen valinnanvapauslakiluonnoksen lähtevän siitä, että koko erikoissairaanhoito ja perustason hoito tietyillä alueilla päätyisivät yhden palveluntuottajan käsiin.
– On aivan selvää ja siitä myös tämä liikehdintä kentällä kertoo, että niin yksityiset palveluntuottajat kuin julkinen palveluntuottaja haluavat varmistaa oman toimintansa kestävyyden myös silloin kun se asettuu kilpailulle alttiiksi ja kansalaisille tulee vaihtoehtoja. En voi kuvitella, mitä huonoa olisi siinä, että laadulla kilpailu muodostuisi paremmaksi tekijäksi kuin tällä hetkellä toteutetut kilpailutukset, joita julkinen päättäjä tekee pitkälti nimenomaan hintaehtoisesti.