Lehtikuva/Anni Reenpää

Uusikin valinnanvapausesitys keskittyy markkinoiden avaamiseen ja jopa mutkistaa palvelujen integraatiota.

Hallituksen uusi esitys sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen valinnanvapausmalliksi laajentaisi merkittävästi asiakasseteleillä rahoitettavaa markkinaa tekemällä asiakassetelistä ensisijaisen vaihtoehdon suurimpaan osaan sosiaalipalveluja ja merkittävään osaan erikoissairaanhoitoa.

Näin marraskuun alussa lausuntokierrokselle lähetettyä esitystä arvioi sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto Yhteiskuntapolitiikka-lehden verkkojulkaisussa.

Edellinen esitys kaatui kesäkuussa perustuslakivaliokunnassa. Siihen verrattuna uusi esitys Lehdon mukaan supistaisi suoraan asukkaiden valittavissa olevien sosiaali-ja terveyskeskusten sosiaalihuollon pelkäksi neuvonnaksi. Tämä pienentäisi näiden keskusten osuutta sote-markkinoiden kokonaisuudesta.

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuiseksi kokonaisvolyymiksi on arvioitu noin 26 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön arviota siitä, että valinnanvapauslakiesityksessä on kysymys noin 5,8 miljardin uudenlaisesta markkinasta, Lehto pitää alakanttiin laskettuna.

”Virallinen esittely näyttää unohtavan, että nk. monikanavarahoituksen purkamisehdotusten mukaan näihin markkinoihin tulisi yhdistää myös merkittävä osa sairausvakuutuspohjaisesta hammashoidosta, vastaanottotoiminnasta, kuntoutuksesta ja näihin liittyvistä laboratorio-, kuvantamis- ja muista tutkimuksista. Tällöin päädyttäisiin jo noin 8 miljardin euron markkinoihin”, Lehto kirjoittaa.

ILMOITUS

Hän esittää lisäksi alustavan arvion muiden sosiaali- ja terveydenhuollon osamarkkinoiden volyymeistä. Tällöin päädytään lähemmäs 15 miljardia euroa, joka olisi yli 60 prosenttia lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenoista.

Miten käy integraation?

Sote-uudistusta on yritetty saada aikaan yli kymmenen vuotta. Viime vaalikauden loppuun asti sen tavoitteena oli sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio.

Lehdon mukaan hallituksen esityksen mukainen eri palveluiden jakaminen erilaisiin palvelutuotekohtaisiin osamarkkinoihin ja näillä markkinoille syntyvät taloudelliset kannusteet tekevät integroitujen palvelujen markkinavalinnan vaikeaksi tai mahdottomaksi. Sosiaali- ja terveyskeskukset ovat nimestään huolimatta muuttumassa suppean terveyspalveluvalikoiman yksiköiksi. Integraatiosta tulee entistä monimutkaisempaa.

Keskeisistä laeista ei edes luonnoksia

Lehto arvostelee, että ”esitetty pitkä lisäaskel markkinaehtoiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon” on valmisteltu niin kiireessä, että merkittäviä siihen liittyviä lakiesityksiä ei ole julkaistu vielä edes luonnoksina. Tällaisia ovat esimerkiksi sairausvakuutuskorvattuja palveluita ja asiakasmaksuja koskevat lakiesitykset.

”Molemmat ovat aivan olennaisia palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden, palveluintegraation ja menokehityksen kannalta. Myös uusien markkinoiden sääntelyn edellyttämät hallinto-, tieto- ja tuottajakorvausjärjestelmät ovat alkutekijöissään”, Lehto kirjoittaa.

Edellistä valinnanvapausesitystä hän arvioi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä viime talvena. Sen keskeinen johtopäätös pätee edelleen, Lehto toteaa:

”Lakiesitys keskittyy markkinoiden avaamiseen ja laiminlyö uudistuksen tavoitteita (oikeudenmukainen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, asiakastason palvelujen ja kokonaisjärjestelmän integraatio sekä kustannusten kasvun hillintä) edistävien markkinoiden sääntelymahdollisuuksien synnyttämisen.”