Sanat ovat silta maailmaan, muistuttaa kirjailija Satu Taskinen
Satu Taskiselle kirjoittaminen on filosofiaan kietoutunutta ajattelemista.
Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.
Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.
Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.
Satu Taskiselle kirjoittaminen on filosofiaan kietoutunutta ajattelemista.
Naisen tie taiteilijaksi oli 1800-luvulla vaikea, ja uralle päästyäkin esteitä riitti murrettaviksi.
Huonompi kirjoittaja sekoaisi näin monimutkaiseen juoneensa.
Suomessa painetun kirjan myynti- ja lainausmäärät ovat romahtaneet. Taustalla ovat finanssikriisi, älylaitteiden yleistyminen ja lukuaikapalvelujen yhä kasvava suosio.
Ihminen voi olla varsin fiksu, vaikkei olisi ikänään lukenut yhtään romaania. Mutta fiksukaan ihminen ei pärjää tässä maailmassa, jos hänellä on kehno lukutaito.
Tiina Lehikoinen antaa Eino Leinon routavuosiromaanin nimihenkilölle toisenlaisen äänen.
Anu Kaajan romaanissa Rusetti ihmiset esineellistyvät ja esineet inhimillistyvät. Taidemuseoihin, teknobileisiin, kahviloihin ja rakastajiensa luo hakeutuva kertoja etsii tasapainoa boheemin nautinnonhakuisuuden ja yhteiskunnallisen sitoutumisen välillä.
Lilja Sigurdardóttir tuo näyttämölle yksityisetsivä Áróran, jossa saisi olla vielä enemmän asennemuijaa.
Westön kirjailijaveljekset kirjoittivat yhdessä muistelmallisia esseitä.– Kytkemme kirjassamme yksityisen yhteiskuntaan ja ihmiskohtaloihin, Kjell Westö sanoo.
Suomen ensimmäisen somalikirjailijan Nura Farahin uusin teos kertoo maahanmuuttajien kohtaamista näkymättömistä esteistä.
Vaikka bolševikit voittivat sisällissodan, vallankumous päättyi tappioon, kirjoittaa Ville Ropponen arviossaan Antony Beevorin uusimmasta suomennoksesta. Ensimmäisenä suomenkielisenä historiikkina Venäjän sisällissodasta teos puolustaa paikkaansa.
Tutkija Pertti Honkanen päivittää kirjassaan Karl Marxin talousteorioita tähän päivään. Niin finanssikriisit kuin tuloerojen viimeaikainen kasvukin vastaavat filosofin esittämiä ennusteita.
Yhdysvaltalaisen Lauren Groffin neljäs romaani tarjoaa kuvitteellisen version keskiaikaisen mystikkonunnan elämäntarinasta. Unenomaisesti kerrottu tarina pitää otteessaan ja liikuttaa, ja Tero Valkosen onnistunut suomennos tekee kunniaa Groffin omaperäiselle kerronnalle.
Miia Apukka kirjoitti romaanin isoisästään Eelis Apukasta, joka loikkasi vuonna 1931, mutta onnistui pakenemaan takaisin Suomeen kolme vuotta myöhemmin.
Lappia hyödynnetään hyvin ja kunnioittavasti tässäkin dekkarissa.
Rauno Jääskeläinen kuuli savottakämpillä isänsä jatkosodasta. Romaanissa on vahva autenttisuuden tuntu.
Iida Rauma voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.– Kaikki taide ei tietenkään ole luonteeltaan avoimen poliittista, mutta minulle kirjailijana on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan maailmaan, Iida Rauma tähdentää.Haastattelu on julkaistu KU:ssa ensimmäisen kerran huhtikuun 2022 numerossa.
Antropologi James Suzmanin kirja Työn historia kyseenalaistaa työn pyhittämisen mielekkyyden aikana, jolloin talouskasvun hedelmät jakautuvat erittäin epätasaisesti ja itseisarvoisen talouskasvun tavoitteleminen on suistamassa planeetan ekologiseen kriisiin.
Viaton piika leimattiin syylliseksi paloon. Huhu jäi elämään, vaikka se oli osoitettu virheelliseksi jo samana syksynä.
Armeijan kasarmi toimii aniharvoin kaunokirjallisen teoksen näyttämönä. En tarkoita nyt sotakirjoja, vaan inttiarkeen sijoittuvia romaaneja. Ainoa jonka olen lukenut ennen...
Jussi Marttilalla on näkemystä maahanmuuttopolitiikasta, mutta rikostarinasta puuttuu imu.
Muusikko erottui muista progemiehistä huumorillaan. Se välittyy myös juuri ilmestyneestä kirjasta.
Rikotut yhdistää terävän rikostarinan psykologisiin ja filosofisiin pohdintoihin.
Suomen tunnetuimpiin historiankirjoittajiin kuuluva Mirkka Lappalainen on kirjoittanut mielenkiintoisen teoksen Smittenin murha. Se on historiateos, joka lähentelee dekkaria. Tapahtumapaikka on...
Ruotsi oli menettänyt 1700-luvun Pohjan sodassa asemansa suurvaltana. Suomi on kärsinyt kymmenen vuotta isovihana tunnetusta Venäjän miehityksestä. Sota päättyi vuonna...
Jessica Niemi tutkii murhaa yksinäisellä ahvenanmaalaissaarella surumielisessä jännitystarinassa.
Jännitys syntyy tälläkin kertaa ilman väkivaltaisia tehokeinoja.
Norjan viime vuoden paras dekkari olisi tuskin päässyt Suomessa edes loppukilpailuun.
Summan teräsmyrskyssä talvisodan henkeä symboloivat herraspoika ja työmies Valkeakosken seudulta.
Natriumkloridissa ennen niin anarkistisesta ja erikoisista persoonista koostuneesta tutkintaryhmästä ovat kaikki särmät hioutuneet pois.
Jumalan miehen rakkaustarina ja viimeinen taistelu Sallassa juuri ennen Lapin sotaa.
Operaatio Aavikkokettu kertoo uskottavasti suurvaltapoliittisesta pelistä, jossa Afganistan on vain pelinappula.
Vaara vaanii teinityttöjä verkon syövereissä.
Vuosi sitten ilmestynyt Tottelemattomat sai arvoistaan jatkoa. Tarinan päätöstä jää odottamaan malttamattomana.
Jatko-osa on esikoista toiveikkaampi.
Anders Roslund jatkaa ansiokkaasti ruotsalaista yhteiskunnallista rikoskirjallisuuden perintöä.
Nilla Kjellsdotterin Kivipuiston tyttö on lupaava, mutta ei riittävän omaääninen avaus.
Muistelmateos vie aikaan, jolloin työelämä oli täynnä kiihkeää poliittista kamppailua.
Srilankalais-suomalaisen Kashmeera Lokugen ronski huumori ja raikas kieli värittävät omanlaistaan sukupolvikertomusta.
Työläisperheen kasvatti Seija Silfverberg oli 1960– ja 1970 -lukujen suosikkiballerina ja räiskyvä näyttämöpersoona.
Kioskikirja-tason teoksia julkaistaan nykyään kovissa kansissa.
Hannu Mäkelän viimeisin teos yllättää muodoltaan ja tyyliltään. Viiden minuutin jutut koostuu nimensä mukaisesti lyhyistä tarinoista, 26:sta erilaisesta.
– Kaikki taide ei tietenkään ole luonteeltaan avoimen poliittista, mutta minulle kirjailijana on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan maailmaan, Iida Rauma tähdentää.
Kirjailija panostaa mahdollisuuksiin kirjoittaa loputon määrä jatko-osia.
Syrjimätön kieli tarkoittaa sitä, että antaa toisen itse määritellä itsensä.
Sosialistisissa maissa työskennelleet toimittajat suunnittelivat totuuden kertomista, mutta siihen olisi suhtauduttu kuin valtiopetokseen, kirjoittaa Pekka Lehtonen uudessa kirjassaan.
Aulis Aarnio tuo viimeisimmässä kaunokirjallisessa teoksessaan uutta ja lisää tunnetietoa sisältävän näkökulman monta käsittelyä maamme historiassa saaneeseen ajanjaksoon. Arvostuksen ansaitseva teko.
Toinen meistä kuolee tänään laittaa liikkeelle epäsovinnaisen naiskaksikon.
Myyttien ja utopioiden maa taustoittaa suurvallan messianistista taustaa, jonka olennainen idea on olla imperiumi.
Rikos, huumori ja yksityiselämän käänteet. Menestysresepti toimii aina vaan.
Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.