Kairankävijäksi kutsutun piippolalaisen kirjailijan Pentti Haanpään (1905–55) silmät karsastivat, eikä koskaan tiennyt tarkkaan, mihin suuntaan hän katsoi. Kirjallisuudentutkija Kari Sallamaan...
J.V. Snellman piti sanomalehtien julkaisemista taloudellisesti kannattavana kulttuurityönä. Tosin jo 1800-luvun loppupuolella alkoi kuulua äänenpainoja, että lehdistön tarjoama ”puolitieto” saattoi...
Veikko Huovinen tilasi kaikkien puolueiden sanomalehdet säilyttääkseen monipuolisen näkemyksensä politiikkaan. Lukemalla paljon lehtiä, hän rikastutti television tarjoamaa, omasta mielestään liian...
Konsta Pylkkänen kulki Veikko Huovisen seurassa 55 vuotta, eli esikoisteoksen Hirrin kirjoittamisesta vuodesta 1949 vuoteen 2004 Konsta Pylkkänen etsii kortteeria...
Vaikka julkisuutta on enemmän kuin koskaan, olemme hukkumassa samaan aikaan kaiken maailman salaliittoteorioihin. Poliittinen eliitti ei luota kansaan, eikä kansa eliittiin. Tarjoilevatko joukkoviestimet vääriä viestejä suhteessa ihmisten arkielämään?
Tiedotusvälineet käsittelevät yhä vähemmän aiheita, joilla on ihmisten enemmistön arkielämän todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
Bulgarialaissyntyinen saksaksi kirjoittanut brittiläis-sveitsiläinen kirjailija Elias Canetti (1905–1994) nimitti sanomalehteä nykyajan mestauslavaksi.
Älä lähde vanhoista hyvistä, vaan huonoista uusista asioista. Tämä Bertolt Brechtin (1898–1956) ohje teatterintekijöille sopii hyvin ohjenuoraksi myös journalismiin.
Olisiko Oidipuksen elämän tragedia ollut vältettävissä, jos hänen elinaikanaan tutkiva journalismi olisi ollut voimissaan? Olisiko tutkiva journalismi vähentänyt myös Oidipuksen tyttären Antigonen inhimillisen toiminnan epävarmuutta taustoittamalla tarkemmin Oidipuksen suvun tarinaa ja tätä kautta johdattanut Antigoneen vaihtoehtoisiin toimintamalleihin ja valintoihin?
Marxin ja Leninin lehdistönäkemykset erosivat jyrkästi toisistaan. Marx puolusti erilaisten näkemysten pääsyä julkisuuteen, Lenin halusi tiedon monopolin.
Koskaan ei taloudella mene riittävän hyvin, vaikka sillä menisikin riittävän hyvin. Talousjournalismin tehtävänä on toistella markkinakapitalismin uskontunnustusta: Raha meidän, joka olet taivaasta, pyhitä meidän nettovoittomme.
Onko totuuteen pyrkiminen väkinäistä teeskentelyä valehteluun verrattuna? Tähän suuntaan ajatusta kuljetti filosofi Friedrich Nietzsche (1844•1900) vuonna 1886 teoksessaan Hyvän ja pahan tuolla puolen.
Ihminen on vaikea saada ymmärtämään jotakin, jos hänen palkkansa riippuu siitä, ettei hän ymmärrä sitä, mistä hän palkkansa saa. Jos sympatia ymmärtää, mutta antipatia erittelee paremmin, silloin pelkkä myötätunto ei riitä. Tarvitaan myös vastenmielisyyttäkin herättävää oivallusta.
Nouseva eurooppalainen porvaristo taisteli 1600–1700-luvulla aateliston kulttuuria ja arvoja vastaan kirjallisuuden ja sanomalehdistön avulla. Teollisuuskapitalismin saadessa yliotteen ja rahavallan päästyä niskan päälle, porvariston kulttuuri-innostus alkoi 1800-luvun lopulla hiipua.
Karheita tarinoita osa 25 Marraskuun 1. päivänä 1911 pudotettiin ensimmäinen pommi lentokoneesta nykyisen Libyan pääkaupungin Tripolin lähettyvillä. ”Italialaiset heittävät pommeja...
Karheita tarinoita osa 24 "Minä olen syntynyt kuninkaallisessa kirjastossa", sanoi toinen rotta, "minä ja monet perheeni jäsenet emme ole koskaan...
Karheita tarinoita osa 23 Jos rikas mies mä oisin, tietäisin, että rikkaus ei suojelisi minua turmelevilta haluilta, koska se pikemminkin...
Karheita tarinoita osa 22 Onko päästä tulossa ihmiselle yhä tarpeettomampi ruumiinosa, kuten käyttökelvottomaksi surkastuneesta häntäluustamme? Miehillä surkastuneen hännän korvaa hännystakki...
Karheita tarinoita osa 21 Kun Hitler alkoi väläytellä todenteolla pedonhampaitaan vuonna 1937, esitti amerikkalais-kiinalainen kirjailija Lin Jutang (1895-1976), että maailman...
Karheita tarinoita osa 20 Francois Rabelais (1494-1553) oli niin lennokas kirjoittaja, tarinaniskijä, oman aikansa sivistyselämän ja tiedon tuntija, että hänelle...
Karheita tarinoita osa 18 Yli 5000 ääntä Helsingistä saanut varasijalle jäänyt vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kirjoitti blogissaan 21.4.2015 törmänneensä vaalikentillä ja...
Karheita tarinoita osa 17 Kreikkalaisilta ja roomalaisilta puuttui kokopäivätoiminen kansantaloustieteen jumala, mikäli tällaiseksi ei kelpuuteta jumalten siivekästä sanansaattajaa ja kauppiaiden...
Karheita tarinoita osa 16 Nykyajan yleisimpiä harrastuksia on ajan tappaminen. Ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa, mutta aikaa joutilaisuuteen niukalti. Vapaa-aikaa...
Karheita tarinoita osa 15 Profeetta Jesaja palveli Jerusalemissa neljää Juudan kuningasta. Varsinkin epäjumalanpalvelija kuningas Ahasin päivinä 735-720 eKr. kansa ja...
Karheita tarinoita osa 14 Venäjän miehitysvallan eli isovihan aikana vuosina 1713-21 itäsuomalaisista voudeista pahimpia oli komisarius Lauri Ranström. Hän oli...
Karheita tarinoita osa 13 Kunta- ja soteuudistuksesta voimme todeta raamatullisesti, että alussa oli poliittis-taloudellinen sana yhdessä sanallis-talouspoliittisen sadun kanssa, ja...
Karheita tarinoita osa 12 Francois Rabelais kertoo 1522 ilmestyneessä romaanissaan Pantagruelin neljäs kirja (Siltala) ranskalaisen Aisopoksen sadun köyhästä halonhakkaaja Couillatrista,...
Karheita tarinoita osa 11 Sitä varten markka on pyäree että se kiertää, sanotaan Nokialla. Kullalla kuormatun aasin kerrotaan kulkevan helposti...
Karheita tarinoita osa 10 1990-luvun lamatunnelmissa kuntien saneerausohjelmat avasivat huikeat markkinat konsulteille. Esimerkiksi Eno, Pieksämäki, Tuusula, Imatra, Jyväskylä ja Kiuruvesi...
Karheita tarinoita osa 9 Viihdeteollisuus käyttää hyväkseen miellyttäviä paheitamme alentaakseen meidät valtaansa. Jos taloustieteessä vanha ongelma korvataan uudella häkellyttävällä selityksellä,...
Karheita tarinoita osa 8 Poliisi yhdessä armeijan kanssa on valtarakenteen käsivarret, valvonnan ja täytäntöönpanon lihakset. Tarvittaessa niillä on valta ja...
Karheita tarinoita osa 7 Gunnar Mattssonin tuntematonta Suomen historiaa ilmestyi tasan 50 vuotta sitten nimellä Suloisesta Suomestamme (WSOY). Puoli vuosisataa...
Karheita tarinoita osa 6Mikäli poliittisen mielialailmapiirin pitkäaikaisennusteet käyvät toteen ja kepu saa huhtikuun eduskuntavaaleissa voittojytkyn, monet asiat ovat toisin kuin...
Karheita tarinoita osa 5 Lääkemainonta kohdistuu harvoin vaikeisiin sairauksiin. Yleensä se tähtää tietynlaisen uhkakuvan luomiseen, epäselviin tiloihin sairauden tai terveyden...
Karheita tarinoita osa 4 Erewhonilaiset eivät pystytä muistomerkkejä eivätkä laadi hautakirjoituksia kuolleilleen. He, joilla on varaa, teettävät elinaikanaan itsestään patsaan...
Karheita tarinoita osa 3 Kasvoipa etäällä Pohjois-Pohjanmaalla kaukana suuren maailman melskeistä veljekset Raimo ja Harri. Sukunimen lisäksi veljeksiä yhdisti intohimoinen...
Karheita tarinoita osa 2 Salainen tiedustelutoiminta toisen valtakunnan hyväksi on trillerien lempiaihe. Vakoilun psykologinen mielenkiinto perustunee tietynlaiseen mielen rajatilaan, jossa...
Karheita tarinoita osa 1 Sakari Topelius kertoo Maamme-kirjassa itkunsekaisella äänellä Suomen kansan tarinaa verraten sitä israelilaisiin, jotka ovat tehneet liiton...
Taide talousteorioissa osa 6 Max Weber kuvaa teoksessaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, miten kalvinististen puritaanien viha taiteita kohtaan kasvoi...
Taide talousteorioissa osa 5 Sosiaalidemokratian pääasiallisena tehtävänä on ollut osoittaa sosialismi virheelliseksi näkökulmaksi suhteessa kapitalismiin. Itävaltalais-englantilainen talousteoreetikko Friedrich A. von...
Keinutuolifilosofiaa osa 25 Aseteollisuus on huumekaupan ohella maailman tuottavampia teollisuudenaloja. Vuoden 2013 maailman valtioiden puolustusbudjetit olivat noin 1370 miljardia euroa...
Taide talousteorioissa osa 4 Taloustieteilijä John Maynard Keynes (1883-1946) piti tärkeänä, että yhteiskunta tukee taidetta ja taidekritiikkiä. Hänen katsannossaan taide...
Keinutuolifilosofiaa osa 24 Kuihtuisiko kuuluisa suomalainen sisu, jos joutuisimme elämään oikeasti vaikkapa viikon naistenlehtien antamien myönteisten vinkkien mukaisesti? Olisiko se...
Taide talousteorioissa osa 3 Terry Eagleton toteaa esseessään Marx ja vapaus, että Karl Marxin (1818–83) etiikkaa voi kutsua estetiikaksi, koska...
Keinutuolifilosofiaa osa 23 Ranskassa 1100-1200-luvulla kristinopin tulkinta meni sen verran totiseksi ja tulkintaerimielisyyksien selvitteleminen niin veriseksi, että saarnoihin oli välttämätöntä...
Taide talousteorioissa osa 2 Markkinatalous on tehokkuus- ja voittoperiaatteineen hanakasti työntämässä isoa sotilassaapasjalkaansa myös kulttuuri- ja taide-elämän oven väliin. Millaisin...
Keinutuolifilosofiaa osa 22 Tasan 200 vuotta sitten syksyllä Napoleonin sotien loppumisen kunniaksi Wienin tanssivan kongressin lavasäteily oli Euroopan seurapiirien kuumin...
Taide talousteorioissa osa 1 Timo Mäkelän sarjakuvassa Minun elämäni (KU 11.7.14) pankkiiri Björn Wahlroos toteaa, että taiteella ei ole itseisarvoa,...
Keinutuolifilosofiaa osa 21 Markkinatalouden päätähden, kuluttajan käsissä on kaikkien kansojen kohtalot. Hänen osto- ja kulutuskäyttäytymistään seurataan herpaantumatta. Sosialistisen yhteiskunnan lempilapsi...
uutiskirje 