Aloitetaan menneestä. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisella (vas.) on vielä työsarkaa jäljellä ennen ensi vuoden huhtikuussa koittavia eduskuntavaaleja, mutta väliarvion hallituksen tuloksista voi jo antaa.
Hallituspuolueiden edustajat mainitsevat usein useamman rakenneuudistuksen, joita tämä hallitus on tehnyt. Sote-uudistuksen lisäksi hallitus on ajanut läpi muun muassa oppivelvollisuuden laajentamisen ja perhevapaauudistuksen.
Sarkkinenkin mainitsee rakenneuudistukset, mutta kääntää katseen yleisempään muutokseen.
”Olennaista on kysyä, mitä tekee seuraava hallitus”
– Tämä hallitus on kääntänyt suunnan hyvinvointivaltion nakertamisesta sen vahvistamiseen. On tapahtunut aika laaja-alainen trendin muutos, Sarkkinen sanoo KU:n haastattelussa.
Rakenneuudistusten vaikutukset eivät näy nopeasti. Siksi Sarkkinen painottaakin tulevia vaaleja.
– Olennaista on kysyä, mitä tekee seuraava hallitus. Reformit eivät toteudu niin kuin on haluttu, jos käännytään takaisin kurjistavalle polulle.
Oppositio on kritisoinut hallitusta koko kauden ajan huonosta talouspolitiikasta. Etenkin kokoomus on pitänyt esillä julkisen talouden velkaantumista. Sarkkinen huomauttaa, että julkisen talouden ongelmat eivät ratkea leikkaamalla.
– Miten Suomen julkinen talous saataisiin kestävälle tolalle ilman, että kykenemme ratkaisemaan rakenteelliset ongelmat, jotka liittyvät väestörakenteeseen. Siihen kuuluvat paitsi maahanmuutto myös työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen.
Kuvaavaa on, että Suomessa on monilla aloilla valtava työvoimapula, mutta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys pysyy sitkeästi korkealla.
– Emme voi ajatella, että kaikki ihmiset automaattisesti työllistyvät työmarkkinoille. Monet tarvitsevat terveysongelmien hoitamista, koulutusta tai sitten tukitoimia työllistymiseen.
Kuvaava esimerkki
Kuvaava esimerkki säästöjen vaikutuksesta julkiseen talouteen on Sarkkisen kesäkuun lopussa lausuntokierrokselle lähettämä lääkesäästöesitys. Sillä on tarkoitus säästää 60 miljoonaa euroa, mikä on valtiontaloudessa hyvin pieni summa.
– Säästöjen tekeminen on aina vaikeaa. Näillä nipistyksillä apteekkitaloudesta ja lääketeollisuudesta haetaan tarpeellista lisärahoitusta vanhuspalveluihin, mutta ei näillä julkisen talouden rakennehaasteita ratkaista.
Pian Sarkkisella ja muulla hallituksella on edessä viimeinen budjettiriihi. Elokuussa pöydälle nousee varmasti elinkustannuskriisi, kun Ukrainan sodan myötä kiihtynyt inflaatio nostaa kustannuksia.
– Me lähdemme siitä, että pelkät veroratkaisut eivät riitä – niihin liittyy myös ongelmia, Sarkkinen sanoo.
Lapsiperheet ovat tällä hetkellä pahimmassa köyhyysriskissä, minkä lisäksi myös eläkeläiset sekä tulonjakovaikutukset pitää huomioida budjettiriihessä, Sarkkinen sanoo.
– Budjettiriihessä haetaan ja löydetään toivottavasti yhteisymmärrys joistain sosiaaliturvan korotuksista.
Sarkkinen puhuu lapsiperheiden asemasta myös laajemmin. Hallituskauden alussa käynnistettiin massiivinen sosiaaliturvan uudistaminen, jolle varattiin kaksi vaalikautta aikaa. Sitä tehdään kaikkien eduskuntapuolueiden voimin komiteatyönä.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on jättimäinen työ, joten Sarkkinen mainitsee yksittäisiä asioita, jotka on kiireellistä korjata.
– Jos niistä ei löydy komiteassa yhteisymmärrystä, seuraavan hallituksen täytyy ne tehdä. Yksi niistä on erilaisten perhemuotojen parempi huomioiminen sosiaaliturvassa. Vuoroasuminen alkaa olla osittainen normi eroperheissä, mutta sosiaaliturvajärjestelmä ei sitä riittävästi tunnista.
– Toinen on sitten lapsilisät laajemmin. Olen esittänyt, että ne pitäisi indeksoida. Sen lisäksi lapsilisiin pitäisi tehdä rakennemuutoksia. Esimerkiksi niin, että raha voitaisiin jakaa molemmille vanhemmille erotilanteissa.
Lakisuma edessä
Vaikka isoja rakenneuudistuksia ei enää olla käynnistämässä, on edessä vielä paljon työtä ennen vaalikauden päätöstä. Sarkkinen nostaa esiin koronakriisin aiheuttaman kuormituksen, mikä on näkynyt normaalin lainsäädännön hidastumisena. Eduskuntaan on menossa Sarkkisen mukaan valtava määrä lakeja.
– Olen huolissani, että raukeaako niistä osa käsittelemättöminä. Poliittisesti on iso tehtävä varmistaa, että vasemmistoliitolle tärkeät hankkeet saadaan käsiteltyä.
Yksi tärkeimmistä on translain uudistus, joka ei ole niin kunnianhimoinen kuin vasemmistoliitto olisi halunnut, mutta silti iso askel eteenpäin nykyisestä.
Sarkkinen haluaa haastattelun lopuksi puhua vielä uudesta otteesta työllisyyspolitiikkaan. Hän haluaa, että vasemmistoliitto lähtisi esittämään konkreettisia avauksia. Yhtenä esimerkkinä Sarkkinen mainitsee työtakuun, joka kärjistetysti tarkoittaa, että jos ihminen ei työllisty muuten, julkinen sektori viime kädessä takaa ihmiselle työn.
– En tarkoita tässä ”työ on parasta sosiaaliturvaa” -ajattelua. Sosiaaliturva on parasta sosiaaliturvaa, mutta ihmisellä pitäisi olla oikeus työhön.
Tässä päästään aiemmin mainittuun ongelmaan eli sitkeään pitkäaikaistyöttömyyteen ja erityisryhmien heikkoon työelämäosallisuuteen.
Sarkkinen sanoo kuulleensa hyvin herättävän asian EU-kokouksen yhteydessä Luxemburgissa.
– Slovenialaiset kertoivat heidän lainsäädännöstään, joka velvoittaa työllistämään vammaisia yli 20 hengen yrityksiin. Tätä meidänkin kannattaisia pohtia.
Slovenialaisten esimerkki on Sarkkisen mukaan hyvä esimerkki, kuinka ratkaisuja kannattaa katsoa muualtakin. Hän kaipaa konkreettisia esimerkkejä, miten pitkäaikaistyöttömyys saataisiin sulatettua ja työelämäosallisuutta vahvistettua. Yksi asia on kuitenkin varmaa.
– Ongelma ei ratkea kepittämällä.