Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson arvostelee kovin sanoin varhaiskasvatuksen markkinoistumista. Hän kirjoitti asiasta sosiaalisessa mediassa tiistaina Ylen MOT-ohjelman pohjalta. Ohjelma kertoi varhaiskasvatusketjujen vakavista ongelmista muun muassa tilojen siisteydessä ja hygieniassa sekä henkilökunnan riittävyydessä ja pysyvyydessä.
– Kun ennen varhaiskasvatuksen yksityiset toimijat olivat pääosin pieniä, esimerkiksi yhdistys- tai säätiöpohjaisia tai yksityisyrittäjiä, ovat markkinat nyt voimakkaasti keskittyneet muutamalle isolle, pääomasijoittajien omistamalle ketjulle, Andersson toteaa.
Hän arvioi, että erityisesti palvelusetelit ovat suosineet isoja toimijoita, jotka kokonsa puolesta pystyvät laskemaan hintoja alkuun ja sitä kautta valtaamaan alaa markkinoilla.
”Tarvitaan laajoja panostuksia sekä veto- että pitovoiman eteen”.
– Myöhäisemmässä vaiheessa hinnat lähtevät nousuun, kun kunnat ovat riippuvaisia näistä kaupallisista toimijoista, Andersson kirjoittaa.
– Kun palvelusetelin ehdoksi on yleensä määritelty, ettei tavanomaisten asiakasmaksujen lisäksi saa periä perheiltä muita maksuja ja yritysten pitää jostain voittoa tehdä, tapahtuu se liian usein tukipalveluiden tai henkilöstön palkkauksen kustannuksella.
Kunnat asialle
Anderssonin mielestä voitontavoittelu ei sovi varhaiskasvatukseen. Hänestä asiaan olisi helpoin puuttua kunnissa.
– Yksityisten osuus varhaiskasvatuksesta tulisi pitää pienenä sekä pyrkiä edistämään pienten toimijoiden asemaa, ministeri esittää.
Andersson arvioi, että myös lailla olisi mahdollista rajoittaa voitontavoittelua.
– Mutta vaatii pitkän siirtymäajan ja todennäköisesti myös valmiutta säätää asiasta perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä. Tämä vaatii myös laajaa poliittista yhteisymmärrystä, Andersson arvioi.
Veto- ja pitovoimaa
Ministeri puhuu myös varhaiskasvatusalan henkilöstövajeesta niin yksityisellä kuin julkisella puolella.
– Olen iloinen, että kunta-alalle saatiin sovittua viisivuotinen palkkaohjelma. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin muitakin laajoja panostuksia sekä veto- että pitovoiman eteen, Andersson toteaa.
– Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin muitakin laajoja panostuksia sekä veto- että pitovoiman eteen.
– Olemme tällä hallituskaudella joutuneet paikkaamaan edellisen hallituksen virheitä. Tämä on ollut aivan välttämätöntä. Olemme onnistuneet kääntämään suomalaisen koulutuspolitiikan suunnan takaisin raiteilleen.