Lauri Hannus

Geneettinen alttius vakaville mielenterveyden häiriöille yhteydessä merkittävästi heikompaan menestymiseen työmarkkinoilla.

Mielenterveys on yhä keskeisempi osa kokonaisterveyttä kaikissa kehittyneissä maissa. Tämä käy ilmi Työn ja Talouden tutkimus Laboren tuoreeseen julkaisuun.

Laajassa tutkimuksessa tarkasteltiin geneettistä alttiutta vakaville mielenterveyden häiriöille ja sen yhteyttä pitkän aikavälin työmarkkinamenestykseen Suomessa. Siinä selvitettiin mielenterveyden häiriöiden vaikutuksia sekä koulutukseen että työllisyyteen ja ansiotasoon aikuisuudessa. Lisäksi tarkasteltiin yhteyksiä sosiaalisiin tulonsiirtoihin.

Tutkimus osoitti, että geneettinen alttius vakaville mielenterveyden häiriöille on yhteydessä merkittävästi heikompaan työllisyyteen ja matalampiin ansioihin.

– Mielenterveys muokkaa osaltaan ihmisten työuria. Huomattavat menetykset työtuloissa ja työllisyydessä ovat mielenterveyden oireiden epäsuoria kustannuksia, toteaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman.

Tutkimus perustuu suomalaiseen terveysaineistoon johon on yhdistetty tietoja henkilöiden pitkän aikavälin työmarkkinamenestyksestä Tilastokeskuksen kattavista rekistereistä.