Lehtikuva/Ludovic Marin

Presidentti Emmanuel Macronin puolue kärsi tappion Ranskan kansalliskokouksen vaaleissa. Yhdistyneen vasemmiston NUPES ja laitaoikeiston RN saivat tuntuvat vaalivoitot.

Ranskan parlamentin eli kansalliskokouksen vaalien toinen kierros käytiin sunnuntaina 19. kesäkuuta.

Eniten paikkoja kansalliskokoukseen sai odotetusti presidentti Emmanuel Macronin politiikkaa tukeva keskustalainen vaaliliitto Ensemble!. Vaaliliitto sai 246 paikkaa 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen.

Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousi vasemmiston ja vihreiden yhteinen vaaliliitto NUPES, joka sai 146 edustajaa kansalliskokoukseen.

Käytännössä voidaan puhua vähemmistöhallituksesta, joka joutuu hakemaan muilta ryhmiltä tukea.

Kolmanneksi eniten paikkoja kansalliskokoukseen sai Marine Le Penin laitaoikeistolainen puolue Rassemblement national eli Kansallinen rintama. RN:llä on uudessa kansalliskokouksessa 89 paikkaa. Perinteisen keskustaoikeiston UDC-vaaliliitto putosi laitaoikeiston taakse ja menetti 56 paikkaa.

Macron menetti enemmistönsä

Vaikka Ensemble! saikin eniten paikkoja kansalliskokoukseen, ei vaaliliiton tulosta voi pitää voittona Macronille tai häntä tukevalle pääministeri Élizabeth Bornen hallitukselle. Edellisissä eli vuoden 2017 vaaleissa presidentin vaaliliitto sai yksin 350 paikkaa ja yksinkertaisen enemmistön kansalliskokoukseen. Vuoden 2017 vaaleihin verrattuna Macronin vaaliliitto menetti 105 paikkaa ja lähes miljoona ääntä toisella kierroksella.

ILMOITUS

Vaikka Bornen hallitus todennäköisesti jatkaa vaalituloksesta huolimatta, on sen asema heikompi enemmistön menettämisen seurauksena. Käytännössä voidaan puhua vähemmistöhallituksesta, joka joutuu hakemaan muilta ryhmiltä tukea.

Yksinkertaisen enemmistönsä turvin Macron pystyi edistämään politiikkaansa varsin helposti ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Huhtikuussa jatkokaudelle valittu Macron joutuu nyt hakemaan kompromisseja ja tekemään myönnytyksiä sekä vasemmalle että oikealle.

Ranskan poliittinen järjestelmä on huomattavan presidenttivetoinen, ja presidentillä on edelleen laajat valtaoikeudet varsinkin ulkopolitiikassa ja EU-asioissa. Maan sisäpolitiikassa kansalliskokous on kuitenkin merkittävä vallankäyttäjä. Seuraavista viidestä vuodesta tuleekin todennäköisesti jatkuvaa neuvottelemista kansalliskokouksen ryhmien välillä, mutta voi olla, että Ranskan poliittinen umpisolmu johtaa ennenaikaisiin vaaleihin.

Vasemmisto voitti, mutta ei tarpeeksi

Vasemmistokonkari Jean-Luc Mélenchonin ympärille koottu vasemmiston ja vihreiden uusi vaaliliitto NUPES saavutti vaaleissa tuntuvan voiton ja kasvatti paikkamääräänsä 73 paikalla. Mukana NUPES-liitossa ovat Ranskan vasemmisto- ja ympäristöpuolueiden koko kirjo, mukaan lukien vanha keskustavasemmistolainen valtapuolue PS, Mélenchonin oma La France Insoumise sekä Ranskan kommunistinen puolue PCF.

Vaaliliiton julkilausuttuna tavoitteena oli tehdä Mélenchonista pääministeri, mutta se jäi kaukaiseksi haaveeksi. NUPES jäi 114 paikan ja puolentoista miljoonan äänen päähän suurimman ryhmän paikasta.

Se, että Macronin vaaliliitto menetti enemmistönsä kansalliskokouksessa, tulee todennäköisesti kasvattamaan NUPESin vaikutusvaltaa. NUPES ei kuitenkaan pääse kuninkaantekijäksi, sillä keskustaoikeiston UDC-vaaliliitto sai sunnuntain vaaleissa 61 paikkaa. Yhdessä UDC:n kanssa Ensemble! saisi 310 paikkaa kansalliskokoukseen, joka olisi toimintakykyinen enemmistö. Onkin todennäköistä, että Ensemble! löytää enemmän yhteisiä nimittäjiä UDC:n kuin NUPESin kanssa, kun sopimuksia aletaan sorvaamaan.

Nähtäväksi jää sekin, pysyvätkö NUPESin rivit tiiviinä, kun Macronia tukeva hallitus alkaa neuvottelemaan tuesta kansalliskokouksessa. Vaaliliittoon kuuluvat vihreät ja sosialistit ovat Ranskan politiikassa lähellä keskustaa, ja ne voisivat hyvinkin livetä vasemmiston yhteisrintamasta, jos Macron tarjoaa niille yhteistyötä.

Laitaoikeiston vastainen rintama hajosi

Ranskan vaalien todellinen voittaja oli kuitenkin laitaoikeisto. Rassemblement national sai 89 paikkaa kansalliskokoukseen ja yli kymmenkertaisti paikkamääränsä vuoden 2017 vaaleihin verrattuna.

Laitaoikeiston nousun mahdollisti Ensemble!:n ja NUPESin keskinäinen kamppailu. Sekä Macronin vaaliliitto että yhtynyt vasemmisto näkivät toisensa pahimpina vastustajinaan, eivätkä siksi ryhtyneet taktiseen yhteistyöhön laitaoikeistoa vastaan.

Vain puolet Ensemble!:n ehdokkaista kehotti tukijoitaan äänestämään NUPESin ehdokasta vaalien toisella kierroksella RN:ää vastaan. RN voittikin 57% sellaisista vaalipiireistä, joissa toisella kierroksella Le Penin ehdokasta vastassa oli Macronin ehdokas, ja 56% sellaisista vaalipiireistä, joissa vastassa oli Mélenchonin ehdokas.

RN on kuitenkin ranskalaisessa politiikassa edelleen eristyksissä, eikä laitaoikeiston vaikutusvalta todennäköisesti kasva vaalivoitosta huolimatta.