Bensan hinnan nousu näkyy päivittäin uutisissa. Eikä ihme: valtaosa aikuisista suomalaisista autoilee, joten asia on lähes kaikille ajankohtainen.
Monien juttujen lähestymistapa asiaan on päivittely ”miten tämä voi maksaa näin paljon” -tyylillä. Eikä sekään mikään ihme ole, koska kun ihminen tankkaa autoaan ja maksaa siitä reilusti yli sata euroa, on ajatus helposti juuri ”miten tämä voi oikeasti maksaa näin paljon”.
Mikä sitten avuksi? Sosiaalisen median keskustelut eivät ole hyvä mittari mihinkään, mutta ne antavat hauskan kuvan vastakkainasettelusta, joka bensan hintaan liittyy. Kun ekonomistit perustelevat, miksi bensaveroa ei pidä laskea, täyttyy vastausketju silkasta vihasta. Varsinkin, jos kyseinen ekonomisti on nainen.
Ekonomistit ovatkin hyvin yhtenäisenä rintamana sanoneet, ettei polttoaineveroa pidä laskea. Ekonomistikoneen kyselyssä 86 prosenttia vastaajista piti ideaa kehnona.
– Polttoaineveron lasku voisi antaa väärän signaalin kuluttajille ja yrityksille, ettei fossiilisista polttoaineista tarvitsekaan päästä eroon. Lisäksi se olisi valtiolle kallis tapa tukea ostovoimaa, vastasi puolestaan toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà KU:lle kesäkuun alkupuolella.
Älä todellakaan laske veroa
Poliitikot polttoaineveron laskua joka tapauksessa vaativat, ja joissain maissa sellainen on myös toteutettu. Saksassa veroa laskettiin merkittävästi kesän ajaksi. Lopputuloksena on ollut kiistely siitä, laskivatko hinnat tarpeeksi. Alkurysäyksen jälkeen hinta on jälleen alkanut nousta.
Saksassa onkin epäilty, että valtio maksaa yritysten käärimät lisävoitot. Samaa mahdollisuutta asiantuntijat ovat epäilleet Suomessa.
– Me ei myöskään tiedetä, kuinka paljon polttoaineveron lasku näkyisi pumppuhinnoissa, kuinka paljon taas huoltoasemien voitoissa. Meillä ei edes ole sellaista viranomaisdataa, jonka perusteella tätä voitaisiin arvioida, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen sanoi Ylen haastattelussa , jossa hän perusteli bensaveron alennusta vastaan.
Se suurin ongelma
Ehkä suurin ongelma on kuitenkin sivuutettu keskustelussa. Se on huomattu, että voimakas inflaatio vaikuttaa pienemmillä paikkakunnilla asuviin enemmän kuin suurten kaupunkien väestöön.
Se luo mehukkaan ”eliitti unohtaa syrjäseudut” -asetelman, jota äärioikeistolaiset populistit, perussuomalaiset etunenässä, yrittävät nyt hyödyntää.
Todellisuudessa suurin ongelma on seuraava: ihmisille on annettu täysin väärä lupaus. Heille on luvattu, että polttomoottoreilla toimivien autojen varaan rakennettu yhteiskunta voi toimia ajasta ikuisuuteen. Seurauksena Suomessa on hyvin hajautunut yhteiskunta, jossa ihmiset ovat totuttaneet itsensä kulkemaan kaikki matkat autoilla.
Ympäristöongelmat – etunenässä mikromuovit ja ilmastopäästöt – ovat toki suurin ongelma, mutta samalla ihmiset ovat jollain tapaa luottaneet, että polttoaine pysyy aina edullisena.
Nyt olemme tilanteessa, jossa se ei enää pysykään. Ja tuskin koskaan tulee enää olemaan. Nyt siihen pitää sopeutua.