IPS/Priyanka Borpujari

Sveitsin pankkisalaisuus turvaa hämärät rahakätköt

Ukrainan sota vei maailman talouseliitin huomion toukokuun lopulla Davosissa pidetyssä Maailman talousfoorumissa. Videopuheen pitänyt Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti ulkomaisia yrityksiä vetäytymään kokonaan Venäjän markkinoilta, mutta 380 suurta ylikansallista yritystä jatkaa toimintaansa siellä.

Zelenskyin puhetta kuunteli edustajia esimerkiksi maailman johtaviin rahoituslaitoksiin kuuluvasta HSBC:stä, joka palvelee yhä vanhoja asiakkaitaan Venäjällä, ja Credit Suissesta, joka supistaa toimintojaan Venäjällä muttei ole ilmoittanut lähdöstään. Tiedämme Suisse Secretsin paljastusten perusteella, miten Credit Suisse voiteli oligarkkien rattaita ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Venäjää koskevalla pakotelistalla on 6 163 nimeä. Davosin foorumiin osallistuneiden pankkien hallussa on todennäköisesti pakotteiden alaisten venäläisten henkilöiden tai yhteisöjen varoja, vaikka rahanpesua torjuvissa operaatioissa on yritetty jäljittää peiteyhtiöihin piilotettua omaisuutta. Koska rahoitustoiminnan läpinäkyvyyttä edellyttävät säännöt puuttuvat, nuo varat eivät ehkä paljastu koskaan.

Tarkoin varjellut salaisuudet

On ironista, että pelkkä salaisista tileistä puhuminen ja niihin liittyvät tietovuodot rikkovat Sveitsin pankkisalaisuuslakeja. Jo asian ottaminen esille voi johtaa pidätykseen ja sakkoihin.

Credit Suisse on sitoutunut vain lopettamaan uudet liiketoimet Venäjällä, minkä lasketaan vähentävän pankin riskiä 56 prosenttia. Yksikään Davosin paneelikeskusteluista ei kajonnut tähän epämukavaan aiheeseen.

ILMOITUS

Tilanne heijastaa hälyttävästi monien Davosissa mukana olleiden huippuyritysten business as usual -ajattelua, jossa ollaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sormien läpi katsotaan paitsi venäläisten oligarkkien, myös eteläisen pallonpuoliskon voimahahmojen piilotettuja omaisuuksia.

Davosin osanottajalistalla oli yli 1 500 henkeä, joista Afrikan edustajiksi ilmoittautui 52. Yksi heistä oli YK:n aidsjärjestön Unaidsin johtaja Winnie Byanyima, joka vaati tasa-arvoa rokotteiden jakeluun. Hänen mielestään patenttisuojalait edustavat maailmanlaajuisen pandemian aikana institutionaalista rasismia.

Velkakriisi unohtui

Velkakriisi puuttui Davosin agendalta, vaikka Sri Lanka ajautui juuri kokouksen alla maksutase- ja velkakriisiin, kun sen lainanlyhennyksille myönnetty kuukauden armonaika umpeutui. Sri Lankan velkojat ovat pääosin yksityisiä rahoituslaitoksia, kuten JP Morgan ja Goldman Sachs, joiden edustajat Davosissa olivat haluttomina sitoutumaan velkajärjestelyihin.

Davosin vuotuinen Global Risk Report nosti lähivuosien pääuhkiksi äärisäät ja toimeentulon ongelmat sekä liian heikot ilmastotoimet. Velka on riskien listalla vasta kahdeksannella sijalla, ja moni raportin pohjana olleeseen kyselytutkimukseen vastannut ei maininnut sitä lainkaan. Vastaajista oli miehiä 63 prosenttia ja 41 prosenttia edusti liike-elämää. Eurooppalaiset olivat yliedustettuina 44 prosentillaan, kun Etelä-Aasian osuudeksi jäi 6 prosenttia.

Miksi tulokseton Davosin kokous sai niin paljon tilaa mediassa? Talousfoorumi on aikakautemme symboli ja paikka, missä yritysmaailman eliitti kohtaa ja kertoo näkemyksiään maailmalle. Myös muutama kriitikko saa sanoa mielipiteensä siitä, miksi kokous jää joka vuosi tuloksettomaksi. Kun ajatellaan, kuinka valtavia kriisejä maailma nyt kohtaa ja millainen rooli vastuullisten suuryritysten pitäisi ottaa, tämä ei kerta kaikkiaan riitä.

*Matti Kohonen johtaa Financial Transparency Coalitionia. Aiemmin hän työskenteli Christian Aid -järjestössä yksityisen sektorin neuvonantajana.

Englanninkielinen versio