Uusien tietojen mukaan metsät ja muut maat vapauttivat vuonna 2021 ilmakehään 2,1 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia (CO2) kuin mitä ne poistivat.
– Metsäteollisuus on pitkään virheellisesti väittänyt, että pohjoismainen metsäpolitiikka olisi kestävällä tasolla. Nyt on selvää, ettei metsiemme käyttö ole kestävällä tasolla. Hiilinielujen määrää tulisi kasvattaa, ei vähentää Euroopassa ja Suomessa. Samalla vanhojen metsien kaataminen ja uusien istuttaminen tuhoaa herkkiä metsäekosysteemejä. Tämä suunta on nyt käännettävä, Sirpa Pietikäinen vaatii.
Silvia Modig puhuu puun polttamisesta.
Ilmastoasiantuntijat sekä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta suosittelevat puunpolton poistamista uusiutuvan energia direktiivistä.
– Päästöjen vähentämisen osalta juoksemme paikallamme. Puun polttaminen lasketaan 0-päästöiseksi, mutta metsien kaataminen vähentää niin paljon hiilinieluja, että emme itse asiassa vähennä nettopäästöjä lainkaan maankäyttösektorilla. Puuta tullaan aina polttamaan hieman, mutta metsien kaatamisen ja polttamisen miljardiluokan tukeminen uusiutuvan energian tuista ei ole kestävää. Ne tuet tulee käyttää aidosti uusiutuvaan energiaan, hän sanoo.
Ville Niinistön mielestä kaikkien EU-maiden tulisi lisätä hiilinieluja.
– Luonnollisten hiilinielujen ennallistaminen sekä kaiken maankäytön muuttaminen kestäväksi on ehto, jotta ilmastotavoitteisiin sekä myöhemmin hiilinegatiivisuuteen voidaan päästä. On myös tarpeen puuttua luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Suomen hiilinielujen negatiivinen kehitys on merkki siitä, ettei Suomen kaltainen metsäinen maa voi luottaa automaattiseen hiilinielujen kasvuun, jos se ei muuta metsävarojen intensiivistä käyttöä.
Metsät päävastuussa
Metsät ovat päävastuussa koko maankäytön hiilidioksidin sitomisesta, sillä taajamat ja maatalousmaat ovat yleensä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. EU:n ilmastonsuojelusuunnitelmissa luotetaan siihen, että metsät sitovat hiilidioksidia auttaakseen EU:ta saavuttamaan kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet.
EU:n lainsäädännössä asetetaan hiilidioksidin talteenottotavoitteet kunkin jäsenvaltion maakäyttösektorin osalta keinona saavuttaa “nollapäästöt” vuoteen 2050 mennessä. Suomen oma tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä saatettiin lainsäädäntöön 25. toukokuuta – päivä LUKE:n ilmoituksen jälkeen, jonka mukaan metsät ja maankäyttösektori on nyt hiilidioksidipäästöjen nettolähde, ei nettonielu, mepit muistuttavat.
LUKE:n analyysissä todetaan, että metsähakkuiden voimakas kasvu ja metsien kasvun väheneminen ovat olleet syynä siihen, että maakäyttösektori kääntyi hiilidioksidipäästöjen nettonielusta nettolähteeksi.
Puun poltto syrjäyttänyt muut uusiutuvat energialähteet
Viranomaisten tietojen mukaan Suomi polttaa vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia puuta energiaksi, mikä on paljon enemmän kuin mitä se jalostaa erilaisiksi puusta tehtäviksi tuotteiksi. LUKEn mukaan primääripuun eli suoraan metsästä saadun puun energiakäytön lisääntyminen on ajanut puunkorjuun ennennäkemättömälle tasolle.
Puunpoltosta saatavan energian hiilidioksidipäästöt on rinnastettu 0-päästöihin, mutta todellisuudessa puun polttaminen tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti kuin fossiiliset polttoaineet.
Euroopan parlamentti äänestää 12. syyskuuta täysistunnossa uusiutuvan energian direktiivistä. Äänestyksessä parlamentti päättää direktiivin sisällöistä. Ilmastoasiantuntijat sekä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta suosittelevat puunpolton poistamista uusiutuvan energia direktiivistä.