– Lisäksi niiden avulla voidaan huomata mielenterveysongelmien riskiryhmiin kuuluvat tai jo oireilevat aikaisessa vaiheessa ja tarjota heille tukea, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Putkuri.
Putkurin tutkimusartikkelissa selvitettiin koulujen mielenterveyspalveluiden nykytilaa ja kuvattiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden visiota palveluiden järjestämiseksi.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 2020 erikoissairaanhoitotasoisessa nuorisopsykiatrian avohoidossa kävi 25 957 nuorta, mikä on yli 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.
– Koronapandemian myötä tilanne on pahentunut entisestään ja jonot erikoissairaanhoitoon ovat pitkät. Apua mielenterveyden ongelmiin tulisikin tarjota nykyistä kattavammin jo perusterveydenhuollossa ja muissa perustason palveluissa, Putkuri sanoo.
Hän haastatteli tutkimuksessaan muun muassa mielenterveyden ja kouluterveydenhuollon esihenkilöitä, lehtoreita, tutkijoita ja kansallisia asiantuntijoita. Lisäksi nuorten ja vanhempien näkökulmaa haastatteluissa toivat esille kolmen eri järjestön edustajat.
Tutkimuksessa selvisi, että nykyiset mielenterveyspalvelut koettiin riittämättöminä, vaikeasti saavutettavina ja vaihtelevina.
Ennaltaehkäisevää vai sairauslähtöistä hoitoa?
Tutkimuksessa kuvatut neljä tulevaisuuden visiota poikkesivat toisistaan merkittävästi.
Ensimmäisessä visiossa mielenterveyden hoito haluttiin rajata koulun ulkopuolelle. Toisessa visiossa kouluihin haluttiin tuoda psykiatrisia sairaanhoitajia tarjoamaan hoitoa mielenterveyden ongelmiin, ja varmistaa samalla terveydenhoitajaresurssien riittäminen muihin tehtäviin.
– Kolmannessa visiossa nykyisen opiskeluhuollon toimijoista rakennettaisiin yhtenäinen tiimi, joka toteuttaisi niin terveyden edistämistä, ongelmien ennaltaehkäisyä kuin hoitoakin. Tähän visioon liittyen ratkaistavaksi jäisi se, tarjotaanko hoitoa myös somaattisiin vaivoihin vai pelkästään mielenterveysongelmiin, Putkuri kertoo.
Neljännessä visiossa toimijat keskittyisivät vahvasti mielenterveysongelmien hoitoon, hyödyntäen esimerkiksi lyhytpsykoterapeuttisia menetelmiä.
– Tulevaisuuden mielenterveyspalveluita suunniteltaessa keskeiseksi kysymykseksi nousee valinta terveyslähtöisen ja sairauslähtöisen painotuksen välillä, Putkuri sanoo.
Terveystarkastukset mahdollistavat varhaisen tuen
Kansallisen mielenterveysstrategian mukainen painotus mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn tulisi Putkurin mukaan muistaa myös kouluympäristössä järjestettäviä palveluita suunniteltaessa. Säännölliset ja kattavat terveystarkastukset tarjoavat erinomaisen rakenteen suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja näyttöön perustuvan mielenterveyden edistämisen toteuttamiseen kouluterveydenhuollossa.
– Lisäksi niiden avulla voidaan huomata mielenterveysongelmien riskiryhmiin kuuluvat tai jo oireilevat aikaisessa vaiheessa ja tarjota heille tukea. Varsinainen mielenterveysongelmien hoito tulisi järjestää siten, ettei se vaaranna terveyden edistämistä ja ongelmien ennaltaehkäisyä, Putkuri sanoo.