Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen loppuraportti kertoo, että yli puolet 20–29-vuotiaista (53 %) kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan.
Enemmistö (63 %) nuorista aikuisista kokee turvallisuuden tunteensa heikentyneen Ukrainan sodan seurauksena. Nuoret naiset (75 %) kokevat näin selvästi useammin kuin samanikäiset miehet (53 %).
Nuorten aikuisten ilon- ja huolenaiheita tutkittiin kyselyllä ja ryhmähaastatteluilla. Raportti sisältää myös nuorten näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta ja uutta tietoa koronapandemian ja Ukrainan sodan heijastuksista. Hankkeen toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus.
Nuorten mielestä vammaisten, nuorten ja maahanmuuttajien ääni kuuluu yhteiskunnassa liian vähän.
Nuorten toiveet elämälle ovat perinteisiä. Kärjessä ovat parisuhde, mielekäs työ, toimeentulo, hyvinvointi ja läheiset ystävät. Alle 40 prosentille lasten saanti on tärkeimpien tavoitteiden joukossa.
Valtaosa nuorista aikuisista (77 %) pitää mielenterveysongelmia nuorten pahoinvoinnin pääsyynä. Kolmasosa kokee elämänsä merkityksettömäksi ja pelkää yksinäisyyttä.
Pärjäämisen pakkoa, syrjintää
Tutkimukseen haastatellut nuoret kokevat pärjäämisen pakkoa. Vaatimusten ristipaineessa he toivovat työelämältä kohtuullisuutta.
Haastatellut maahanmuuttajataustaiset nuoret sekä fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret kokevat syrjintää arjessaan.
Valtaosa nuorista aikuisista (62 %) ajattelee, että Suomen tulevaisuutta pitäisi rakentaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varaan. Nuoret kokevat kysely- ja haastatteluaineistojen perusteella, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien sekä valta- ja talouseliitin ehdoilla.
Puolet nuorista (51 %) kokee, ettei heitä ole kuunneltu riittävästi korona-ajan päätöksenteossa. Nuorten mielestä vammaisten, nuorten ja maahanmuuttajien ääni kuuluu yhteiskunnassa liian vähän.
Osa haastatelluista kyseenalaistaa sukupolvien välisen solidaarisuuden ja kokee pettymystä vanhempien sukupolvien toimintaan.
E2 Tutkimuksen työtä ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska Kulturfonden, STTK ry, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Vaasan kaupunki, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Väinö Tannerin säätiö ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto.
Hanke on toteutettu nuoria aikuisia osallistaen. Koko maata koskevan aineiston lisäksi hankkeessa on kerätty myös alueellista tietoa Vaasasta, Oulusta ja Helsingistä.