Hilla Kurki

Turkki on sanonut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Maiden edustajat ovat käyneet neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi. Turkki on asettanut kovia ehtoja tuelleen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho syyttää kovin sanoin hallitusta siitä, että se olisi lipsumassa asevientirajoituksista ja samalla ulkopolitiikan linjauksistaan.

– Nato-hakemus on johtamassa Suomen ulkopolitiikassa tähän saakka korostetusta ”ihmisoikeusperusteisuudesta” luopumiseen, Yrttiaho sanoo tiedotteessaan.

– Osana ”ihmisoikeusperusteisuutta” Marinin hallituksen ohjelmassa on selkeästi linjattu, että ”Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.”

Turkki on asettunut vastustamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Maa on syyttänyt Suomea ja Ruotsia muun muassa ”kurditerroristien” suojelemisesta sekä vaatinut Turkille asetettujen pakotteiden purkamista.

Yrttiaho lainaa tiedotteessaan uutistoimisto Reutersin ja Ilta-Sanomien tietoja, joiden mukaan Turkin pääkaupungissa Ankarassa käydyissä neuvotteluissa ”edistytty Turkkiin kohdistuneiden puolustusteollisuuden pakotteiden purkamisen suhteen”. Virallisesti neuvotteluja ei juuri ole kommentoitu. Yrttiaho katsoo hallituksen pimittävän tietoja eduskunnalta.

ILMOITUS

– Marinin hallitus ei ole millään tavalla kertonut asevientilinjausten muuttamisesta eduskunnalle, tai edes eduskuntaryhmille. On edetty salassa.

Turkille asetettiin asevientirajoituksia, kun maa hyökkäsi vuonna 2019 Pohjois-Syyriaan.

– Tällä viikolla Turkki ilmoitti toteuttavansa uuden mittavan hyökkäyksen Syyriaan. Sen tarkoituksena on ottaa haltuun ja miehittää 30 kilometriä syvä vyöhyke Syyrian puolella rajaa. Turkki on lisäksi viime viikkoina pommittanut kiihtyvästi alueita Syyriassa ja Irakissa.

– Ja samaan aikaan Marinin hallitus on antamassa periksi asevientirajoituksista ostaakseen hyväksynnän Suomen Nato-jäsenyydelle, Yrttiaho sanoo.

Yrttiaho huomauttaa, että hallitusohjelmassa linjataan, että Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperusteista.

– Nato-jäsenyyden hakeminen tarkoittaa väistämättä muutosta ”ihmisoikeusperusteisuuteen”, sillä ihmisoikeudet ovat täysin toissijaisia sotilasliiton keskeisten jäsenten, Yhdysvaltojen ja Turkin, politiikassa.

– Tätä ei Suomen hätäisessä Nato-keskustelussa ja eduskunnalle annetuissa Nato-selonteoissa tuotu mitenkään esille. Ongelmia päinvastoin peiteltiin ja vähäteltiin. Ministeri Haavisto kiisti kaupankäynnin vielä juuri ennen hakemuspäätöstä – eduskunnan edessä. Päätöksen jälkeen asiat ovat menneet aivan toisin kuin väitettiin, Yrttiaho toteaa.