Syksyllä 2021 asetetun Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on etsiä ratkaisuja, joilla koulutus ja tutkimus voivat edesauttaa kestävää kasvua ja tukea Suomen julkista taloutta. Siinä on ehdotuksia esimerkiksi koulutuksen joustavuuden lisäämisestä sekä tavoite siitä, että vähintään puolet maan väestöstä on korkeakoulutettuja vuonna 2030.
Vasemmistolaiset opiskelija- ja nuorisovaikuttajat eivät ole tyytyväisiä ohjelmaan. Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Jenni Suutari ja Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtaja Aku Houttu sanovat, ettei ohjelma ole opiskelijan mielenterveyden kannalta kestävä.
– Tässä ei ole huomioitu sosiaalista kestävyyttä, vaan ohjelmasta on jätetty pois opiskelijoiden toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Näille sektoreille ei ole tulossa panostuksia, joten voidaan kysyä, kuinka kestävää se kasvu voi olla, Suutari toteaa.
”Mielenterveyskriisi on ollut hyvin tiedossa.”
– Opiskelijoiden mielenterveyskriisi on ollut hyvin tiedossa, mutta sen juurisyihin ei olla puuttumassa, Houttu sanoo.
Houttu ja Suutari katsovat, että yksi tärkeimmistä tekijöistä mielenterveyskriisin taustalla on toimeentulon niukkuus ja epävarmuus, mutta siihen ei nyt olla vaikuttamassa.
Varapuheenjohtajat painottavat, että korkeakoulupolitiikkaan tarvitaan jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta.
– Kaikki asiat linkittyvät lopulta talouteen ja hyvinvointiin, joten korkeakoulut pitäisi ottaa huomioon myös näistä asioista päätettäessä, Suutari sanoo.
Opiskelijoiden mielenterveyskriisi ei ole uusi ilmiö, vaan siitä on oltu huolissaan koko 2010-luvun ajan. Konkreettiset toimenpiteet kriisin ratkaisemiseksi ovat kuitenkin Houtun mukaan tyssänneet poliittisen tahdon puutteeseen.
Jenni Suutari vertaa tilannetta sosiaali- ja terveysalaan.
– Vuosikausia on tiedetty, että meillä on valtava pula hoitajista, ja että sote-alalla on ongelmia. Ne on sivuutettu, koska ne eivät ole olleet ajankohtaisia. Nyt niistä on tullut akuutteja aiheita, jotka on pakko hoitaa.
– Politiikassa valitettavasti käy usein niin, että asiat otetaan vakavasti vasta, kun ne aiheuttavat valtavia ongelmia ja kustannuksia, Suutari sanoo.
Houttu ja Suutari peräänkuuluttavat konkretiaa ja puuttumista ongelmien juurisyihin.
Opintorahan tasokorotuksen lisäksi Houttu ja Suutari lisäisivät resursseja YTHS:lle sekä panostaisivat opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
– Ei ole realismia lisätä opiskelijamääriä tilanteessa, jossa ei ole resursseja pitää riittävää huolta nykyisistäkään opiskelijoista.