Emma Grönqvist

Vasemmistoliiton Jussinniemi haluaa jatkaa puolueen varapuheenjohtajana.

Vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi arvioi viime viikonvaihteen taas kerran osoittaneen, kuinka tärkeää työmarkkinaosaaminen on puolueissa. Hän viittaa Vihreiden puoluekokouksessa heränneen keskustelun työelämän sunnuntailisästä.

– Ei ole ihan uusi ajatus jyvittää sunnuntailisä muuhun palkkaan. Mutta kun esimerkiksi teollisuudessa kaikki eivät tee vuorotyötä, suostuisiko työnantajapuoli siihen, että kaikkien palkkoja nostettaisiin yhdessä yössä, hän kysyy.

– Ja jos nostettaisiin, seuraavilla kierroksilla korotus syötäisiin pois.

”Me kaikki suomalaisethan maksamme teollisuuden hiilipäästöistä”.

– Lisäthän ovat olosuhdelisiä, joilla korvataan olosuhteen muutosta. Monilla aloilla lisät ovat iso osa ansionmuodostusta, jopa 15 prosenttia vuosipalkasta. Lisäksi se vaikuttaa lomapalkkaan ja lomarahaan.

Jussinniemi on pitkäaikainen työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies kaivosalalla. Hän on myös Teollisuusliiton valtuutettu ja toimi aiemmin työehtoneuvottelijana.

ILMOITUS

Haluaa jatkaa puoluejohdossa

Jussinniemi haluaakin jatkaa vasemmistoliiton toisena tai kolmantena varapuheenjohtajana ja tuoda työmarkkinaosaamistaan osaltaan puolueen käyttöön. Vähintäänkin puoluehallituspaikka on hänen tavoitteensa. Vasemmistoliiton puoluekokous pidetään kesäkuussa Porissa.

– Olen joutunut soveltamaan työlainsäädännön eri osa-alueita toista kymmentä vuotta käytännössä. Olen myös kokenut työehtosopimusneuvottelija ja sitä kautta tunnen työlainsäädännön perusrakenteen erittäin hyvin, hän toteaa.

Hän puhuu ilmastonmuutoksesta ja teollisuuden reilusta siirtymästä suhteessa siihen.

– Me kaikki suomalaisethan maksamme teollisuuden hiilipäästöistä. Jos ne saadaan pienenemään, se on kilpailuetu. Se lisää palkanmaksuvaraa ja turvaa työpaikkoja, hän sanoo.

– Ilmasto- ja ympäristöasioita ei pidä väheksyä.

Hän painottaa sitä, että siirtymässä ei saa jättää ketään ulkopuolelle.

– Vaikka työn ja työpaikkojen luonne muuttuu, siirtymä on tehtävä niin, että palkalla tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia.

Paikallisen sopimisen vaarat

Jussinniemi on huolissaan vallitsevasta tilanteesta, jossa työnantajapuoli pyrkii murtamaan työehtosopimusten yleissitovuuden.

– Tätä viestiä tulee kokoomukselta ja perussuomalaisilta. Sitä kuulee Keskuskauppakamarilta ja Suomen Yrittäjiltä. Siitä puhuvat Nalle Wahlroos ja Jussi Pesonen, Suomen yrityselämän kärkinimet.

– Näiden tahojen mielestä paikallinen sopiminen pitää vapauttaa, mikä tarkoittaisi, että työnantaja päättää. Ei siinä neuvoteltaisi.

Hänestä on tärkeää esimerkiksi vahvistaa luottamusmiehen asemaa.

– Paikallista sopimista tarvitaan tulevaisuudessa, mutta siihen voidaan suostua vain yleissitovien työehtosopimusten kautta ja niin, että työntekijän neuvotteluosapuoli on luottamusmies. Silloin sopiminen on aitoa ja siitä on hyötyä kummallekin osapuolelle.

Lisäksi hänestä on tärkeää antaa ammattiliitoille kanneoikeus ja kriminalisoida alipalkkaus.

– Tämä koskee erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä. He eivät uskalla itse ajaa asiaansa, koska pelkäävät kostoa kotimaassa tai vähintään sitä, etteivät enää pääse Suomeen töihin. Suomessa saatu vaikkapa neljän euron tuntipalkka on kuitenkin paljon parempi kuin kotimaassa maksettu 20 senttiä tunnilta, Jussinniemi selvittää.

– Aluehallintovirastot ja poliisi ovat mielestäni saamattomia selvittämään näitä asioita. Ammattiliittojen kanneoikeus auttaisi kaikkia työntekijöitä Suomessa, koska esimerkiksi rakennusalalla ja kausityöaloilla alipalkkaus painaa suomalaistenkin työntekijöiden palkkoja alas.

Duunariehdokkaita suuriin kaupunkeihin

Jussinniemi haluaa olla myös mukana puolueosastotoiminnan kehittämisessä.

– Jäsenmäärämme ja kuntavaalien ehdokasmäärä isojen kaupunkien ulkopuolella on vähentynyt hälyttävästi, hän toteaa.

– Ne ovat kuitenkin peruspilari sille, kuinka pärjätään valtakunnallisesti vaaleissa, ja niihin pitää lisätä paukkuja. Vasemmistoliitosta täytyy kehittää taas puolue, joka on ensisijainen vaihtoehto palkansaajille.

Ongelma koskee isoja kaupunkeja.

– Esimerkiksi kuntavaaleissa läpi menneistä vasemmistoliittolaisista yliopistokaupungeissa ei juuri ole ammattikoulutaustaisia ihmisiä. Ei heitä juuri ole ehdokkaissakaan. Pienemmillä paikkakunnilla meitä on jonkin verran. Mutta se vaatii määrätietoista työtä. Pitää jalkautua ja rohkaista ihmisiä mukaan toimintaan.