Lehtikuva/Roni Rekomaa

Hallitus on sitoutunut kasvattamaan hiilinieluja. Väärä suunta vaarantaa Luonnonsuojeluliiton mukaan Suomen hiilinieutraaliustavoitteet ja myös EU-velvoitteiden saavuttamisen.

Suomen maankäyttösektori, eli maa- ja metsätalousalueet sekä kosteikot, on kääntynyt hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021, kertoo Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakko. Tämä on seurausta metsien kasvun pienenemisestä sekä ennätyssuurista hakkuista.

– Tämä voi tulla kansantaloudelle kalliiksi, toteaa Luonnonsuojeluliitto.

Viime vuonna hakkuut nousivat 85,1 miljoonaan kiintokuutiometriin, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsämaan nettonielu oli noin 6,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mutta maankäyttösektorin, erityisesti turvemailta syntyvät, päästöt ylittivät metsänielun määrän.

Mikäli Suomi ei täytä EU-velvoitteita, päästövähennyksiä on haettava lisää taakanjakosektorilta, eli esimerkiksi liikenteestä ja maataloudesta.

– Hiilinielujen muuttuminen päästölähteeksi on seurausta harjoitetusta metsäpolitiikasta. Metsien hakkuut ovat aivan kestämättömät ilmaston ja luonnon kannalta. Marinin hallituksella on itsetutkiskelun paikka. Sen on löydettävä keinot rajoittaa metsien hakkuita ja vähentää maatalousmaiden päästöjä, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Päästövähennyksiä ehkä haettava lisää liikenteestä ja maataloudesta

ILMOITUS

Suomen metsien käytön vertailutaso ilman puutuotteita on EU:n LULUCF-asetuksen pohjalta 23,5 miljoonaa tonnia vuosina 2021–2025. Viime vuonna metsänielu oli huomattavasti pienempi. Lisäksi Suomi on vaarassa rikkoa asetuksen velvollisuutta varmistaa, että päästöt eivät ole hiilinieluja suurempia kaudella 2021–2025. Näistä velvollisuuksista jäädään olennaisesti, mikä voi tulla kansantaloudelle vielä kalliiksi, ellei trendi muutu velvoitekauden lopulla. Mikäli Suomi ei täytä EU-velvoitteita, päästövähennyksiä on haettava lisää taakanjakosektorilta, eli esimerkiksi liikenteestä ja maataloudesta, toteaa järjestö kannanotossaan.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Silloin maankäyttösektorin hiilinielujen pitäisi olla selvästi yli 21 miljoonaa tonnia. Nykykehitys vaarantaa Hanna Ahon mukaan Suomen ilmastotavoitteet.

”Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma päivitettävä pikaisesti”

– Parhaillaan valmistelussa oleva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma pitää päivittää pikaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Hallitus on sitoutunut kasvattamaan hiilinieluja ja on selvää, että tarvitsemme lisätoimia, jotta tavoitteet eivät karkaa, varoittaa Aho.

Viime vuonna käytettiin Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan puupolttoaineita enemmän kuin koskaan aiemmin tilastohistorian aikana. Kiinteiden puupolttoaineiden ja metsäteollisuuden jäteliemien osuus energian kokonaiskulutuksesta nousi 30 prosenttiin. Puunpolton päästöt lasketaan maankäyttösektorille, joten myös lisääntynyt metsäenergian käyttö näkyi maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseissa.

Tänä vuonna puuntuonti Venäjältä loppui, mikä saattaa kasvattaa metsien hakkuita entisestään. Sen vaikutus metsien hiilinieluihin olisi kohtalokas, Luonnonsuojeluliitto toteaa.

Tilastokeskuksen pikaennakon päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Vuoden 2021 päästöt- ja poistumat tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2022 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2023.