Tilastokeskus kertoi tiistaina hyvän työllisyyskehityksen jatkuneen tänä keväänä. Ja lisää on tulossa, ennakoidaan työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaisemassa työmarkkinaennusteessa, joka ulottuu vuoteen 2024 asti.
Tänä vuonna työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,7 prosenttiin ja vuonna 2024 74,3 prosenttiin. Hallituksen tavoite on 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä, mutta kesken vaalikauden tehdyn tilastointimuutoksen takia 74 prosentin työllisyysaste vastaa samaa kuin 75 prosenttia hallitusohjelmaa laadittaessa keväällä 2019.
Nyt työllisyyden parantumisessa on ollut menossa koronatoipumisen nopea vaihe. Sen jälkeen työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan vuoden 2023 lopulla.
Ennusteessa riittää positiivisia asioita: ikääntyneiden työllisyysaste näyttäisi kasvavan vahvasti ja pitkäaikaistyöttömien määrän lasku kiihtyy.
Nuorisotyöttömyys kutistuu tänä vuonna alimmalle tasolle sitten vuoden 2008 finanssikriisin ja vuonna 2024 puhutaan jo historiallisen alhaisista lukemista. Ennusteen mukaan nuorisotyöttömyys on silloin matalammalle tasolla kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen.
Ministeriö muistuttaa kuitenkin myös epävarmuuksista, joita tällä kerralla luovat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan mahdolliset työmarkkinavaikutukset.
– Vaikka talouden kasvuennuste on jouduttu puolittamaan sotatilanteen vuoksi, työllisyys jatkaa vahvaa kasvua. Erittäin iloinen olen pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisestä. Sillä on myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia Suomen huoltosuhteeseen ja julkisen talouden kestävyyteen, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.
Työttömyys alle kuuteen prosenttiin
Työllisyyden kasvaessa myös työttömyysaste laskee. Sen ennustetaan olevan 6,4 prosenttia tänä vuonna, tasan 6 prosenttia ensi vuonna ja 5,9 prosenttia vuonna 2024.
Osa-aikatyön kasvu on ollut hyvin voimakasta ja osaltaan selittänyt nopeaa työllisten määrän kasvua. Kokoaikatyöllä mitattuna työllisyys on kasvanut hitaammin ja on vasta nyt suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla. Jatkossa osa-aikatyön osuus ei enää ennusteen mukaan kasva. Jos kokoaikatyön osuus alkaa kasvaa, se hidastaa työllisyysasteen kasvua ennustejaksolla.
Työllisyyden paranemiseen ei tarvita leikkauksia
Tiistaina julkaistujen huhtikuun työllisyyslukujen mukaan työllisiä oli 113 000 enemmän ja työttömiä 69 000 vähemmän edellisvuoteen verrattuna.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen kommentoi tiistaina monien kuvittelevan, että ainoat keinot työllisyyden kasvattamiseksi ovat työehtojen heikentäminen ja sosiaaliturvan leikkaaminen.
”Sen lisäksi, että hallitus on tehnyt ennätysmäärän varsinaisia työllisyystoimia, joilla muun muassa vahvistetaan ihmisten osaamista ja työkykyä, on tärkein rooli onnistumisessa ollut oikein mitoitetulla talouspolitiikalla”, hän kirjoitti Facebookissa hyvän työllisyyskehityksen taustoista.
Vasemmiston pitkään peräänkuuluttama elvytyspolitiikka kannatteli Suomea koronakriisin läpi ja esti 1990-luvulla nähdyn räjähdysmäisen työttömyyden kasvun.
”Uusien työpaikkojen syntymistä on tuettu myös aktiivisella elinkeinopolitiikalla, jota on edelleen syytä vahvistaa muun muassa teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseksi ja sitä tukevien investointien saamiseksi Suomeen”, Sarkkinen kirjoitti.
Myös pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun, mutta Sarkkisen mukaan siihen on kiinnitettävä huomiota jatkossakin, ”sillä lähes 100 000 ihmisen pitkäaikaistyöttömyys on edelleen sekä inhimillinen että taloudellinen tragedia”.
”Ratkaisuna tähän ei voi olla työttömien rankaiseminen vaan tarvitaan yksilöllisten tarpeiden mukaisia palveluita, työkyvyn ja osaamisen vahvistamista ja tarvittaessa palkkatuettua työllistämistä.”