Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Kolme faktaa inflaatiosta

1. Helmikuussa Suomen inflaatio oli 4,5 prosenttia.

2. Maaliskuussa inflaatio oli 5,8 prosenttia.

3. Vuonna 2021 keskimääräinen inflaatio oli 2,2 prosenttia.

Wikipedia kertoo: Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua eli rahan reaalisen arvon laskua. Se voidaan määritellä myös yleiseksi hintojen noususta johtuvaksi rahan ostovoiman heikkenemiseksi.

Suomessa on viimeistään vuodenvaihteen jälkeen aloitettu kova vääntö, mitä kiihtynyt inflaatio tarkoittaa. Niin kutsutut taloushaukat ovat ilmoittaneet, että nyt on talouskurin aika. Pian korot lähtevät nousuun, ja sitten Suomi ajautuu mieron tielle, perustelu kuuluu.

Inflaatio ei itsessään ole huono asia – Euroopan keskuspankki tavoitteli pitkään noin kahden prosentin inflaatiota. Ongelma oli, että talouskurista haltioituneet poliitikot eivät vastanneet EKP:n huutoon, vaan pitivät talouspolitiikan ylikireänä. Seurauksena oli käytännössä nollassa pyörinyt inflaatio.

Nyt yksi kiistelyn aihe on, onko korkea inflaatio väliaikaista vai ei. Yksi on varmaa – kun hinnat nousevat, vihaa lietsovat populistit ovat innoissaan. Siksi kysyimme tällä kertaa, mitä inflaatiolle pitäisi oikein tehdä.

Mitä hyvin korkealle inflaatiolle voi tehdä?

Ilkka Kaukoranta

SAK:n pääekonomisti

SAK

Nyt ennustettu noin viiden prosentin inflaatio on paljon enemmän kuin mihin olemme tottuneet tai mitä olemme toivoneet.

Inflaation ennustetaan kuitenkin palaavan jo ensi vuonna takaisin kahden prosentin tuntumaan. Ennuste perustuu oletukseen, että hintojen nousu ei kiihdytä palkkakehitystä. Palkankorotusten mitoittaminen tilapäisen inflaatiopiikin mukaan voisi johtaa itseään ruokkivaan kehään, jonka myötä korkea inflaatio jäisi pysyväksi.

Hintojen nousua on vaikea talouspolitiikalla kompensoida. Tuontienergian kallistuminen köyhdyttää meitä. Voimme yrittää tasata tai siirtää hintojen nousun aiheuttamaa taakkaa, mutta lopulta kalliimpi energia jää meidän suomalaisten maksettavaksi.

Yleiset veronkevennykset kiihdyttäisivät inflaatiota entisestään ja vain siirtäisivät kotitalouksien taakkaa myöhemmäksi. Bensaveronkevennykset lisäisivät fossiilisen energian kysyntää .

Sosiaaliturvan indeksitarkistusten aikaistaminen ja matkakuluvähennyksen korottaminen ovat hyviä keinoja auttaa niitä, joihin hintojen nousu osuu pahiten. Me muut joudumme sietämään tätä tilannetta.

Ostovoiman supistuminen on pieni hinta siitä, että Suomi on osaltaan patoamassa Venäjän aggressiota.

Teemu Muhonen

HS:n politiikan toimittaja

Energian hinnan nousun vetämää inflaatiota on vaikea hillitä esimerkiksi keskuspankkien ohjauskorkoja nostamalla. Jos kuluttajahintojen nousu ei taitu, on siis ratkaistava, ketkä kantavat siitä aiheutuvan taakan.

Yksi vaihtoehto on panna kotitaloudet niin sanotusti maksamaan inflaatio heikentyvänä ostovoimana. Ilmastonmuutoksen estämiseksi esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hinta todennäköisesti nousisi joka tapauksessa. Etenkin Ukrainan sota kuitenkin nopeuttaa kehitystä huomattavasti. Hallitus on katsonut, että valtion pitää kantaa osa taakasta velkarahalla. Sosiaalitukien indeksikorotuksen ja työmatkavähennyksen korottamisen lisäksi hallitus tullee tekemään vielä lisää kompensointipäätöksiä.

Kaikkea valtio ei voi hoitaa velaksi. Kolmas vaihtoehto onkin, että yritykset kantavat osan taakasta esimerkiksi antamalla työntekijöille aiempaa suurempia palkankorotuksia. Kovin suuret palkankorotukset voivat toisaalta kiihdyttää hintojen nousua edelleen ja heikentää yritysten kilpailukykyä.

Todennäköisenä voi pitää kolmen vaihtoehdon yhdistelmää: kotitaloudet joutuvat väistämättä kärsimään hintojen noususta, mutta yritykset ja valtio ottavat osan iskusta vastaan.

Pia Lohikoski

Vasemmistoliiton kansanedustaja

Antti Yrjönen

Nykyisen inflaation taustalla ovat koronan ja sodan aiheuttamat tarjonnan pullonkaulat ja häiriöt sekä koronan aiheuttama kysynnän uudelleensuuntautuminen.

Koronaelvytys on ollut Suomessa oikein mitoitettua. Ongelmallista inflaatiota syntyykin nyt kansainvälisistä tarjontahäiriöistä yhdistettynä voimakkaaseen kysynnän kasvuun. Energian kallistuminen on inflaation suurin tekijä.

Kriisien ratkaisut ja tarjonnan sopeutuminen tuovat helpotusta inflaatioon, mutta ne vievät aikaa. Rahapolitiikan kiristäminen taas tukahduttaisi hyvän elpymiskehityksen, siksi sitä ei kannata tehdä.

Hallitus päätti kehysriihessä ottaa käyttöön kohdennettuja toimia: kotitalouksia tuetaan ja uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia kasvatetaan.

Yritysten ylisuurten voittojen rajoittamista voisi harkita yhtenä keinona. Esimerkiksi brittiläinen sääntelyviranomainen Ofgem valvoo, etteivät energiayhtiöt tee ylisuuria voittoja. Olisiko energian hintakatosta hyötyä?

Kolmikannan tulopoliittiset kokonaisratkaisut olivat aiemmin keino, jolla veroratkaisuille, palkankorotuksille ja sosiaalietuuksille etsittiin tasapainoa ja näin hillittiin inflaatiota. Ehkä jatkossa pohditaan paluuta tupo-pöytiin?

Juttusarjassa kysytään kolmelta henkilöltä näkemyksiä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Vastaamassa on aina poliitikko, toimittaja sekä tutkija/ekonomisti.

Kolme faktaa inflaatiosta

1. Helmikuussa Suomen inflaatio oli 4,5 prosenttia.

2. Maaliskuussa inflaatio oli 5,8 prosenttia.

3. Vuonna 2021 keskimääräinen inflaatio oli 2,2 prosenttia.