Felicity Rainnie/flickr/CC BY-ND 2.0

Länsimaissa hyönteisruokabuumi laantui, mutta Länsi-Keniassa ötökkäproteiini on perinneruokaa

Kun Elvis Wanjala varttui Samoyan maalaiskylässä läntisessä Keniassa, lapsilla oli tapana pyydystää sadekauden aikaan lentäviä termiittejä. Se on hänen rakkaimpia lapsuusmuistojaan.

– Iltaisin termiitit tulivat myös sisälle taloihin lampun valon houkuttelemina. Äitini aurinkokuivasi termiittejä ja paistoi niitä pannussa. Söimme rapeita termiittejä paksun maissipuuron ja perinteisten vihannesten kera, nykyään Nairobissa opettajana toimiva Wanjala muistelee.

– Vartuin uskoen, että kaikki söivät termiittejä. Kun yksitoistavuotiaana vierailin setäni luona Nairobissa, järkytyin havaitessani, että siellä termiitit olivat pikemminkin maanvaiva kuin herkkuruokaa. Yhtenä aamuna rankan sateen jälkeen katselin ällistyneenä, kun naiset ja tytöt lakaisivat termiittejä portailta ja paiskasivat ne roskiin.

Beatrice Karare Kenian maatalousministeriöstä vahvistaa, että termiitit, heinäsirkat, muurahaiset, kaskaat ja muut ötökät kuuluvat Länsi-Kenian perinteisiin ruokavalioihin. Muissa Kenian osissa ei niinkään, ainakaan toistaiseksi.

Edullinen ja terveellinen vaihtoehto

Ruoka kallistui Keniassa 20 prosenttia tammikuusta 2021 tämän vuoden tammikuuhun. Ennusteiden mukaan koko Afrikka joutuu vuonna 2025 ostamaan ulkomailta ruokaa jopa 105 miljardin euron edestä.

ILMOITUS

Kansainvälisen hyönteisfysiologian ja ekologian keskuksen (Icipe) tutkijat sanovat, että syötävät hyönteiset voisivat olla edullinen vaihtoehto kalliimmille ruoka-aineille.

– Syötävissä hyönteisissä on korkealaatuista proteiinia, vitamiineja, kuitua, kalsiumia, rautaa, B-vitamiineja, seleeniä, sinkkiä ja aminohappoja. Ne ovat myös erinomainen terveellisten rasvojen lähde, Icipen tutkija tohtori Saliou Niassy kertoo.

Icipen tutkimusprojekti tuotti hyönteisöljyä kulkusirkasta ja kaskaasta. Siinä oli enemmän omega-3 rasvahappoja, flavonoideja ja E-vitamiinia kuin kasviöljyssä.

– Kenia on yhä suuremmassa määrin altis ilmastonmuutoksen, maan huonontumisen ja tuholaishyökkäysten aiheuttamille häiriöille ruokaturvassa. Syötävät hyönteiset olisivat toteuttamiskelpoinen keino parantaa turvaa, Niassy sanoo.

Sääntely ja uskomukset

Icipen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan afrikkalaiset yhteisöt käyttävät ravinnokseen noin viittäsataa hyönteislajia. Kaikille afrikkalaisille ne eivät kuitenkaan maistu.

– Hyönteisten kulutuksen lisäämisen tiellä on ollut kaksi pääestettä. Meiltä puuttui syötävien hyönteisten tuotantoa ja markkinoimista koskeva lainsäädäntö. Meillä on myös vahvoja uskomuksia siitä, mikä ruoka on kulttuurisesti hyväksyttävää. Jos ihminen syö hyönteisiä, hänen täytyy olla hyvin köyhä, Karare selittää.

Joulukuussa 2020 Kenia kehitti ensimmäisenä afrikkalaisena valtiona kansalliset standardit sääntelemään hyönteisten tuotantoa, käsittelyä ja prosessoimista ruuaksi ja rehuksi.

Wanjala ehdottaa, että hyönteisiä kaihtavat yhteisöt ja lapset voisi vähitellen totuttaa näihin tuotteisiin esimerkiksi sirkkakeksien avulla.

– Jotta ajatus ötököiden syömisestä vähitellen hyväksyttäisiin. Mitä tulee kokonaisten hyönteisten syömiseen, olen havainnut ihmisten todennäköisimmin kokeilevan niitä rapeaksi paistettuina.

Perinnekasviksiakin opittiin arvostamaan

Karare uskoo, että hyönteisistä voi vielä tulla osa monien päivittäistä ruokavaliota. Ovathan kenialaiset myös oppineet uudestaan arvostamaan perinteisiä kasviksiaan.

– Vielä muutama vuosi sitten vain harvat yhteisöt söivät erittäin ravinteikkaita perinnekasviksia. Keski-Keniassa esimerkiksi amaranttia pidettiin pelkkänä köyhien ruokana. Nykyään se on suosittu herkku ja viiden tähden hotellien ruokalistoilla. Samoin on käynyt kurpitsan lehdille, Karare toteaa.

– Meidän täytyy valistaa kansalaisia, että syötävät hyönteiset lisäävät ravinteita kasvispohjaiseen ateriaan. Hyönteiset voivat myös ravitsemuksellisesti kokonaan korvata lihan.

Hyväksi myös ympäristölle

YK:n ruokajärjestö FAO on arvioinut, että maailmassa noin 2,5 miljardia ihmistä syö hyönteisiä säännöllisesti. Karare kertoo, että vuonna 2019 syötävien ötököiden globaalin markkinan koko oli 106 miljoonaa euroa. Vuoteen 2026 mennessä se saattaa kasvaa aina 14 miljardiin euroon.

Syötäviä hyönteislajeja on arviolta 1 900: torakoita, perhosia, kaskaita, sirkkoja, muurahaisia, mehiläisiä, sudenkorentoja, kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia ja niin edelleen.

FAOn mukaan lisääntyvä hyönteissyönti tekisi hyvää myös ympäristölle ja auttaisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Karjatalous tuottaa 14,5 prosenttia kaikista ihmisen aikaansaamista kasvihuonekaasupäästöistä. Ötököiden hiilijalanjälki on paljon karjaa pienempi.

Hyönteisten ruuaksi kasvattaminen on myös huomattavasti halvempaa kuin karjan kasvatus. Sama määrä proteiinia saadaan huimasti pienemmällä rehumäärällä. Esimerkiksi kaskaat tarvitsevat vain kuudesosan karjan vaatimasta rehusta, neljäsosan lampaiden ja puolet sikojen ja kanojen ruokkimiseen menevästä.

– Hyönteisravinnosta on vielä paljon opittavaa. Me olemme vasta raaputtaneet pintaa, Niassy sanoo.

Englanninkielinen versio