Lehtikuva/Yves Herman

Suomi ja Ruotsi ovat ilmoittaneet halustaan liittyä sotilasliitto Natoon. Turkki on kuitenkin sanonut, ettei se voi hyväksyä maiden jäsenyyksiä. Kauppatavarana jäsenyydessä ovat kurdit, joita vastaan Turkki on käynyt pitkään sotaa.

Turkin asettuminen poikkiteloin Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten käsittelemisessä on puhututtanut viime päivinä. Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan on useaan otteeseen painottanut, ettei ole valmis edistämään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Koska kaikkien maiden tulee hyväksyä uudet maat sotilasliittoon, ei Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvotteluja ole voitu aloittaa.

Turkki on julkaissut listan vaatimuksistaan, joita Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta kutsuu Ankaran manifestiksi. Kohteena on muun muassa Kurdistanin työväenpuolue PKK. Turkki esimerkiksi vaatii Alarannan mukaan sen etsintäkuuluttamien henkilöiden palauttamista.

Alaranta huomauttaa Twitterissä, että Turkki mahdollisti toimillaan ääri-islamistisen terroristijärjestö Isisin leviämisen Syyrian puolella. Lopulta Isis valtasi suuria osia Syyriasta ja Irakista 2010-luvulla. Yksi Isisiä vastaan taistelleista joukoista oli juuri kurdien armeija.

Polku Nato-jäsenyyteen tulee olemaan ohdakkeinen.

– Kun Turkki katsoi Isistä läpi sormien, USA valitsi YPG/PKK:n alueelliseksi liittolaisekseen. Raju ristiriita Turkin kanssa oli valmis. Nyt tämä ristiriita seisoo Nato-jäsenyytemme tukkeena, Alaranta kirjoittaa.

Vasemmiston varoitus

Turkin vaatimukset tarkoittavat terroristeiksi syytettyjen kurdiaktivistien luovutuksia, joihin Suomi ja Ruotsi eivät ole aiemmin suostuneet, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho.

ILMOITUS

– Turkki on pannut maamme ulkopoliittisen johdon ja hallituksen heti ensimmäisten Nato-askelten jälkeen sen tosiasian eteen, että Suomen on muutettava linjauksiaan sekä Turkkia, Syyriassa toimivia kurdijärjestöjä että Suomessa toimivia kurdiaktivisteja kohtaan, hän tiivistää.

– Turkki vaatii myös asevientikieltojen poistamista, jotka 2019 asetettiin Turkin Syyrian kurdialueille kohdistaman mittavan sotilaallisen operaation vuoksi.

Tiedotteessaan Yrttiaho muistuttaa, että Turkki on jatkanut sotapolitiikkaansa kurdialueilla.

– Viimeisen kolmen vuorokauden aikana Turkki on pommittanut tykistöllä 50 kylää Syyrian kurdialueilla. Lisäksi se on tehnyt ilmaiskuja Pohjois-Irakin kurdialueilla. Irak on iskuja arvostellut, mutta alueella koulutusoperaatiossa toimivat Nato, ja myös Suomi, ovat olleet vaiti.

Eduskunta äänesti alkuviikosta äänin 188–8 Natoon liittymisen puolesta. Pian tuon jälkeen Turkki ilmoitti, ettei se voi hyväksyä Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.

– Kuva vaivattomasta polusta Nato-jäsenyyteen on haluttu säilyttää ja varmistaa näin päättäjien tuki jäsenyyshakemukselle. Ongelmista vaietaan, kunnes ne ovat kaikkien silmillä, Yrttiaho sanoi alkuviikosta eduskunnassa.

– Polku Nato-jäsenyyteen tulee olemaan ohdakkeinen, hän varoitti.

Yrttiaho oli yksi kuudesta vasemmistoliiton kansanedustajasta, joka äänesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Yrttiahon lisäksi jäsenyyttä vastustivat Anna Kontula, Markus Mustajärvi, Katja Hänninen, Veronika Honkasalo ja Merja Kyllönen. Muut kansanedustajat poissa ollutta Matti Semiä lukuun ottamatta äänestivät Nato-jäsenyyden puolesta. Vasemmistoliiton kansanedustajille oli annettu vapaat kädet äänestykseen eli kansanedustajia ei sitonut ryhmäkuri.