Lehtikuva/Markku Ulander

Politiikkatoimia tulisi suunnitella laaja-alaisesti eikä ylikorostaa taloudellisten kannustimien roolia, sanoo toukokuun lopulla väittelevä Suomen akatemian verotutkimuksen huippuyksikön tutkija Heikki Palviainen.

Erityisesti kokoomus on halunnut ottaa työllisyyspolitiikassa oppia Ruotsin porvariallianssin vuosina 2007–2014 harjoittamasta työlinjasta. Siinä työllisyyttä pyrittiin lisäämään kasvattamalla työn tarjontaa, mikä oli myös viime vaalikaudella Juha Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikan ytimessä.

Suomen akatemian verotutkimuksen huippuyksikön tutkijana työskentelevä Heikki Palviainen osoittaa toukokuun lopulla Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että Ruotsi pyrki tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella. Työlinja kasvatti köyhyysriskin yli pohjoismaisen tason.

Erityisen paljon kasvoi työttömien köyhyysriski. Palviaisen väitöskirjan mukaan työlinjan toimet lisäsivät työnteon kannustimia, mutta samaan aikaan ne kasvattivat kuilua työmarkkinoiden sisä- ja ulkopuolisten välillä.

Ruotsin muista Pohjoismaista poikkeava maahanmuutto on voinut vaikuttaa kasvaneeseen köyhyysriskiin, mutta väitöskirjassa ei pystytty eristämään maahanmuuton vaikutusta.

Tanskan flexicurity-malli on Ruotsia paremmin toteuttanut Pohjoismaisen mallin tavoitteita. Flexicurity-mallin tavoitteena on yhdistää joustaviin työmarkkinoihin korkea sosiaaliturva ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka.

ILMOITUS

Palviaisen mukaan Tanskan malli osoittaa, että korkeat etuudet voidaan yhdistää korkeaan työllisyyteen ja verotukseen.

Tällä vaalikaudella kokoomus on vaatinut vaihtoehtobudjeteissaan mittavia veronkevennyksiä työllisyyden – joka on Suomessa noussut ennätystasolle – parantamiseksi.

Verojen muutoksilla on kuitenkin ainoastaan maltillisia työllisyysvaikutuksia väitöskirjassa todetaan viimeaikaisen kausaalimalleihin perustuvan empiirisen kirjallisuuden perusteella.

Suojaosallakaan ei ollut mainittavia työllisyysvaikutuksia

Väitöskirjassa tutkittiin vuonna 2002 voimaan tulleen toimeentulotuen suojaosan työllisyysvaikutuksia. Suojaosa mahdollisti toimeentulotukea saavien kotitalouksien tulojen huomiotta jättämisen 150 euroon asti. Tulosten mukaan suojaosalla ei ollut keskimäärin vaikutuksia toimeentulotukiasiakkaiden ansiotuloihin, vaikka tutkimuksessa löydetään jotain evidenssiä työllisyysvaikutuksista naisille.

Tulos on samankaltainen aikaisemman kirjallisuuden kanssa, jossa ei löydetä verotuksen muuttamisesta merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

– Viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneissä maissa on pyritty alentamaan verotusta ja riisumaan sosiaaliturvajärjestelmiä eivätkä Pohjoismaat ole poikkeuksia. Ruotsissa sosiaaliturvajärjestelmän heikentäminen on mennyt pisimmälle. Empiirinen tutkimuskirjallisuus ei kuitenkaan viittaa siihen, että näillä toimilla olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia, Palviainen kertoo Tampereen yliopiston väitöstiedotteessa.

Taloudellisia kannustimia ei tulisi ylikorostaa

– Politiikkatoimia tulisi suunnitella laaja-alaisesti eikä ylikorostaa taloudellisten kannustimien roolia. Vahvat ja toimivat instituutiot ovat olleet Pohjoismaiden vahvuuksia. Hyvin suunnitellut sosiaaliturvajärjestelmät parantavat ihmisten taloudellista turvaa, ne voivat lisätä ihmisten riskinottoa, kasvattaa globalisaation kannatusta ja antaa resilienssiä sen haittavaikutuksille.

Palviaisen väitös on linjassa työlinjassa aiemmin julkaistujen tutkimusten kanssa. Esimerkiksi Kalevi Sorsa -säätiön tutkimus osoitti vuonna 2015 Ruotsin työttömyysasteen nousseen työlinjasta huolimatta noin 1,5 prosenttiyksikköä. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähes kolminkertaistui.

Työmarkkinoiden ulkopuolella on ihmisryhmiä, joita on vaikeampi saada takaisin työelämään kuin mitä talousteoriat antavat ymmärtää, silloisessa tutkimuksessa havaittiin.