– Se alkaa uudestaan ennen kuin ehtii edes loppuun. Mikä se on? Se on työmarkkinakierros nykysuomalaiseen tapaan tai paremminkin nykysuomalainen työmarkkinaluuppi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi torstaina SAK:n valtuustossa puhuessaan ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta.
Nyt näyttää käyvän niin, että neuvottelut kunta-alalla saattavat olla auki, kun neuvottelut teknologiateollisuuden ensi vuoden palkoista käynnistyvät syksyllä.
– Ja tästä eteenpäin työrauha lienee auki joka vuosi jossain päin työmarkkinoita. Olemme todellakin siirtyneet jatkuvaan neuvotteluun työmarkkinoilla, mutta en ole yhtään varma, onko se työmarkkinoiden kehityksen, vakauden ja kansantalouden etu.
Elorannan mukaan tätä työnantaja on toivonut.
– Toivottavasti edes siellä ollaan tyytyväisiä omasta saavutuksesta.
Edelleen kesken oleva viime syksynä alkanut työmarkkinakierros on Elorannan mukaan edennyt odotetusti, hyvässä ja pahassa.
– Voimapolitiikka vaikuttaa palanneen työmarkkinoilla. Harva sopimus saatiin maaliin ennen vanhan sopimuksen päättymistä. Työtaistelu-uhkia koettiin useita.
Kovimman taistelun kävi Paperiliitto UPM:ssä. Se kesti 112 päivää.
– Paperiliiton taistelu oli kokoaan suurempi ja merkitykseltään laajempi kuin normaali yhtä yhtiötä koskenut työkiista. Niin suurista ja periaatteellisista asioista oli kysymys ja niin perinpohjaisesti yhtiö pyrki ay-liikkeestä eroon. Taistelu oli katsottava loppuun asti. Ja voitettava. Tukea taisteluun tuli niin toimenpiteiden, talouden kuin henkisenkin tuen osalta. Ja kaikki se oli tarpeellista, Eloranta kommentoi.
”Ajatuksena lienee, että työttömät ovat laiskoja sohvaperunoita”
Suuren osan puheestaan Eloranta käytti työttömyysturvan käsittelemiseen.
– Suomalaisen työttömän arki on karu. Moni työtön elää toimeentulon rajoilla. Suurimmalla osalla ansiopäivärahan saajista veron jälkeen käteen jää noin tuhat euroa. Monella SAK:laisella jopa alle tuon. Silti hallitukset väristä riippumatta nakertavat kerta toisensa jälkeen työttömyysturvaa. Ajatuksena lienee, että työttömät ovat laiskoja sohvaperunoita.
Tosiasiassa toimeentulon riittävyyden kanssa kamppailevat haluavat Elorannan mukaan työllistyä. Tyypillisesti ansiopäivärahan saajien työttömyys kestää alle kuusi kuukautta.
Esimerkkinä tämän hallituksen työttömyysturvan heikentämisestä Eloranta käytti ehdotusta työssäoloehdon euroistamisesta.
SAK on kannattanut työttömyysturvan työssäoloehdon kehittämistä ja yhä useamman työttömän pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Elorannan mukaan nyt euroistamisessa on kuitenkin kyse säästötoimenpiteestä eli heikennetään pienituloisempien palkansaajien turvaa.
– SAK on jo aiemmin vaatinut, ettei muutos saa johtaa matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien työntekijöiden työttömyysturvan heikentymiseen. Nyt näin uhkaa käydä. Valmisteilla olevaa mallia on vielä mahdollista korjata, mutta tähän saakka korjausehdotuksemme ovat kaikuneet kuuroille korville. Vetoan hallitukseen, ettei nyt lyötäisi lyötyä.
Matalampi kynnys työhön
Tällä hetkellä Suomessa on yhtä aikaa paljon sekä työttömyyttä että avoimia työpaikkoja. Työnantajien mukaan rekrytointiongelmissa on yleensä kyse hakijoiden työkokemuksen tai ammatin edellyttämän koulutuksen puutteesta.
Eloranta neuvoi työvoimaa tarvitsevia huolehtimaan maineestaan työnantajana ja tarjoamaan laadukasta työtä.
– Toisaalta työnantaja voi jo hakuprosessillaan helpottaa tilannetta. Työnhaku näyttäytyy työhakijoille hankalana prosessina. Työpaikkailmoitukset ovat epäselviä tai niissä esitetyt vaatimukset ovat niin korkeita, etteivät vastaa itse työtä. Jos tehtävä ei vaadi esimerkiksi korkeaa digitaalista osaamista, videotervehdyksen tekemistä tai täydellistä suomen kielen taitoa, ei niitä pidä hakemuksessakaan vaatia.