Juliana Harkki

– Päästökauppa laajenisi ensin kaupallisiin rakennuksiin ja liikenteeseen, ja vasta arvioinnin jälkeen mahdollisesti kotitalouksiin ja yksityiseen liikenteeseen, sanoo europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.).

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modig on mukana neuvottelemassa Euroopan parlamentin kantaa EU:n päästökaupan uudistamista ja laajentamista koskeviin kokonaisuuksiin.

EU:n päästökaupan uudistaminen on keskeinen osa unionin ilmastolakipakettia, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta äänesti kannastaan päästökaupan uudistukseen eilen tiistaina.

– Hyvää on se, että ympäristövaliokunta otti monessa kohdassa komissiota kunnianhimoisemman kannan. Näillä päätöksillä ilmastotyötä saadaan vietyä askelia eteenpäin, Modig sanoo.

– Ehdottomasti kiistanalaisin kohta oli päästökauppajärjestelmän laajentaminen rakennusten lämmitykseen ja liikennesektorille.

ILMOITUS

Kotitalouksien asemaa arvioitava myöhemmin

Komission ehdottama laajennus on herättänyt jäsenmaissa perustellusti huolta varsinkin haavoittuvien kotitalouksien asemasta. Ympäristövaliokunta päätyi kompromissiin.

– Päästökauppaa sovellettaisiin kaupallisiin rakennuksiin ja liikenteeseen vuodesta 2025 eteenpäin. Vuoteen 2027 mennessä tehdään arviointi siitä, laajeneeko päästökauppa myös kotitalouksiin ja yksityiseen liikenteeseen. Tästä halusin neuvotteluissa pitää kiinni. Siitä, että mukana on todellinen mahdollisuus sille, ettei päästökauppa laajenekaan kotitalouksiin, jos tilanne näyttää niiden kannalta kestämättömältä, Modig sanoo.

Päästökauppa laajenee myös meriliikenteeseen, mikä on herättänyt Suomessa huolta siitä, miten talvimerenkululle käy.

– Jääolosuhteissa liikkuville aluksille on tulossa alusten jääluokkaan perustuva helpotus vuoteen 2029 asti. Tein neuvotteluissa paljon töitä sen eteen, että suomalaisen talvimerenkulun näkökulma saatiin mukaan, Modig sanoo.

Ilmaisiin päästöoikeuksiin ei saatu tiukennusta

Hän on pettynyt siihen, että ilmaisiin päästöoikeuksiin ei ympäristövaliokunnassa saatu tiukempaa linjaa.

– Ilmaiset päästöoikeudet poistuisivat vuoteen 2030 mennessä niiltä sektoreilta, jotka kuuluvat tulevaisuudessa hiilitullijärjestelmän piiriin, esimerkiksi sementiltä ja terästuotteilta. Olisin toivonut ilmaisjakojen poistamista nopeammalla aikataululla ja myös muilta sektoreilta.

EU-parlamentti äänestää kannastaan päästökaupan uudistukseen ympäristövaliokunnan esityksen pohjalta kesäkuun täysistunnossa. Syksyllä kokonaisuuksista alkavat neuvottelut parlamentin, jäsenmaiden ja komission kesken.