PAM

”Valmistelusta saatujen tietojen perusteella euroistaminen on muuntumassa työttömyysturvan leikkaukseksi, joka uhkaa heikentää pienituloisten osa-aikatyötä tekevien ja luovien alojen työntekijöiden turvan tasoa.”

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen pelkää, että työttömyysturvan euroistaminen on muuntumassa asian valmistelussa joustavoittamisesta pienituloisten turvan heikentämiseksi.

– Se ei käy, hän sanoo.

Työttömyysturvan euroistaminen tuli julkiseen keskusteluun alkuvuodesta osana hallituksen työllisyystoimien pakettia.

Annika Rönni-Sällinen kertoi liittonsa valtuustolle, että sitä oli kehitelty ay-liikkeenkin piirissä jotta työttömyysturvan hakeminen ja maksaminen helpottuisi.

– Idea oli, että enää ei syynättäisi viikoittaisia työtunteja osa-aikatyöntekijän hakiessa soviteltua työttömyyspäivärahaa. Sen sijaan työssäoloehto kertyisi ja sovittelu tehtäisiin tulojen perusteella. Tulotiedot saataisiin parhaassa tapauksessa suoraan tulorekisteristä tai palkkatodistuksesta.

ILMOITUS

Uudistuksen valmistelu huolestuttaa

Rönni-Sällisen mukaan nyt näyttää kuitenkin pahalta. Valmistelusta saatujen tietojen perusteella euroistaminen on hänen mukaansa muuntumassa työttömyysturvan leikkaukseksi, joka uhkaa heikentää pienituloisten osa-aikatyötä tekevien ja luovien alojen työntekijöiden turvan tasoa. 

– Tämä ei käy. Pätkätöitä tekevien toimeentulon heikentäminen ei ole lääke työllisyyteen. Se ei ole lääke mihinkään, mutta se tekee kipeää, Rönni-Sällinen sanoo.

Hän muistuttaa hallitusta siitä, että sillä on jo hyviä näyttöjä siitä, että työllisyystavoitteisiin voi päästä ilman raippaa.

– Nyt sen on varmistettava, ettei euroistamisen mallikaan johda päivärahan heikennyksiin.

Työssäoloehdon karttuisi jos kuukausitulot 844 euroa

Hallitus päätti alkuvuodesta osana työllisyyspakettiaan euroistaa työttömyysturvan työssäoloehdon. Tarkoitus on, että työssäoloehdon tarkastelu perustuisi vuoden 2023 alusta alkaen työajan sijasta kuukausituloihin.

Nykyisin ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseksi tarvittava työssäoloehto karttuu kalenteriviikoilla, joina on työskennellyt vähintään 18 tuntia työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Kun tällaisia viikkoja on kertynyt 26 reilun kahden vuoden jaksolla (2v 4kk), niin työssäoloehto on täynnä.

Euroistamisen myötä työssäoloehto karttuisi, kun kuukausitulot olisivat vähintään 844 euroa. Jos kuukausitulot asettuisivat välille 422-843 euroa, karttuisi työssäoloehto puoli kuukautta.

Työssäoloehdon euroistamisen myötä työttömäksi jääville voidaan todennäköisesti saada jatkossa nopeammin päätökset työttömyysturvan maksamisesta, arvio blogissaan PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto hallituksen suunnitelmia aiemmin keväällä.

”Euroistamisessa on kuitenkin karvas sivumaku. Hallitus hakee toimenpiteellä 54 miljoonan euron säästöjä. Suurimmalle osalle työttömyyden kohtaavista ei tulevalla muutoksella ole vaikutuksia työttömyysturvan tasoon. Jostain säästöt ovat kuitenkin tulossa, mutta mistä?”, hän kyseli.

Veirto päätyykin toteamaan, että euroistamisen valmistelun yhteydessä pitää huolehtia, ettei hallituksen työllisyystoimien lopputuloksena pienemmillä palkoilla työelämässä ahkeroivien asema työttömyysturvassa kurjistu entisestään.