Emma Grönqvist

”Ehkä sittenkin on meille parempi kuulua Naton sisärinkiin kuin jäädä kahden tulen väliin.”

Aino-Kaisa Pekonen ilmoitti maanantaina äänestävänsä Suomen Nato-hakemuksen puolesta. Hän on seitsemäs vasemmistoliiton kansanedustaja, joka on kertonut kyllä-kannastaan.

Pekonen puhui eduskunnan Nato-keskustelussa. Hän sanoi suhtautuneensa aina kriittisesti Nato-jäsenyyteen. Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanne kuitenkin muuttui peruuttamattomasti.

– Kylmän sodan jälkeinen vapauden ja optimismin aika on ohi.

Pekonen sanoi joutuneensa pohtimaan, onko Venäjä luotettava, onko liittoutumattomuus edelleen paras ratkaisu ja mitä muita vaihtoehtoja on rauhan takaamiseksi Suomessa.

– Lopulta kaiken sen tiedon valossa, mitä olen viime viikkoina saanut, olen päättänyt osaltani hyväksyä Suomen hakemisen Naton jäseneksi. Tässä tilanteessa en näe mitään muuta tarjolla olevaa vaihtoehtoa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi, Pekonen kertoi kannakseen.

ILMOITUS

Hän piti myös tärkeänä olla samalla puolen Nato-rajaa Ruotsin kanssa jatkossakin.

Pekonen arvioi, ettei Suomi säilyisi ulkopuolisena mahdollisessa Naton ja Venäjän välisessä konfliktissa.

– Ehkä sittenkin on meille parempi kuulua Naton sisärinkiin kuin jäädä kahden tulen väliin.

Kovia sanoja Venäjästä

– Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan on pudottanut pohjan pois luottamuksellisilta kahdenvälisiltä suhteilta sekä solmituilta sopimuksilta. Venäjä on viimeisinä kuukausina osoittanut, ettei se kunnioita mitään kansainvälisen yhteisön linjoja – ei ihmisoikeuksia, eikä niin sanottuja sodan pelisääntöjä.

Nato-keskustelun Pekonen katsoi olleen yksipuolista. Jopa jäsenyyden kyseenalaistaminen on tulkittu asian vaikeuttamiseksi tai hidastamiseksi.

– Kritiikitön tämä päätös ei ole, ja se tulisi meidän kaikkien tunnistaa.

Pekonen piti tärkeänä, että Suomi jatkaa Nato-päätöksestä huolimatta näkyvää työtä rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta.

– Myös vahva vaikuttaminen ydinaseriisunnan puolesta on keskeistä. Lisäksi Suomen tulee korostaa, että jäsenyytemme Natossa on nimenomaan puolustuksellinen eikä tänne suostuta ottamaan ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.