Lehtikuva/Roni Rekomaa

Suomi tulee hakemaan pian Naton jäseneksi. Ruotsin päätöstä odotetaan myös pian, hyvin todennäköisesti sekin päätyy hakemaan Natoon.

Ruotsin hallituksen perjantaina valmistunut analyysi maan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei yllättänyt vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Jussi Saramoa. Analyysissa ei suoraan otettu kantaa Nato-jäsenyyden puolesta, mutta siinä todettiin, että Ruotsin Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä sotilaallisille konflikteille.

– Aika odotettu se oli. Olen koko ajan sanonut, että Suomen ja Ruotsin pitää tehdä sama valinta, koska Suomen turvallisuuden kannalta on keskeistä, että olemme naapurin kanssa samalla puolella Naton rajaa, Saramo sanoo KU:lle.

Saramo muistuttaa asiantuntijoiden analyyseista, joiden mukaan Suomea ei lähivuosina uhkaa suoraan mikään. Venäjän armeija on kiinni Ukrainassa, missä se on myös kärsinyt merkittäviä tappioita. Niiden paikkaamisessa maalla menee kauan, etenkin kun talouspakotteet vaikeuttavat tilannetta. Saramon mukaan Suomella olisi ollut aikaa syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa, mikä jo nyt on todella tiivistä. Saramo palaa myös SDP:n Erkki Tuomiojan väläyttämään puolustusliittoon.

”Suomi lähti niin lujaa Nato-raiteelle, että Ruotsi pelästyi ja lähti samalle raiteelle”

– Suomi lähti niin lujaa Nato-raiteelle, että Ruotsi pelästyi ja lähti samalle raiteelle, hän harmittelee.

– Mielestäni olisi parempiakin ratkaisuja. Koska paremmat ratkaisut eivät enää ole mahdollisia, täytyy toivoa, että Ruotsi päätyy samaan ratkaisuun kuin Suomi. Siltähän se näyttää.

ILMOITUS

Jatkuva vääntö edessä

Suomen Nato-jäsenyysprosessi etenee nyt kovaa vauhtia kohti päätepistettä. Kansanedustajat aloittavat keskustelut sotilasliiton jäsenyydestä maanantaiaamuna. Saramo nostaakin esiin jo tulevan Nato-Suomen. Jos ja erittäin todennäköisesti kun Ruotsikin liittyy Natoon, kuuluvat kaikki Pohjoismaat sotilasliitoon.

– Olen käynyt jo keskusteluja norjalaisen radikaalivasemmistolaisen Rødt-puolueen sekä perinteisten pohjoismaisten sisarpuolueidemme kanssa. Meidän pitää välittömästi käynnistää rakentelu tulevalle pohjoismaiselle Nato-blokille, ja mitä siltä haluamme. Kyse ei niinkään ole mallista, vaan asenteesta.

Sinänsä Pohjoismaat ovat toimineet Natossa eri tavoin. Saramo huomauttaa, että Norja on ollut huomattavasti maltillisempi kuin esimerkiksi Tanska. Yhdysvallat painosti Norjaa voimakkaasti vuonna 2003 osallistumaan hyökkäykseen Irakiin. Norjan valtiojohto piti päänsä ja sanoi ei. Tanska sen sijaan lähti operaatioon mukaan.

– Se on sitten jatkuvaa vääntöä.

Nopea ja pitkä marssi

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan täydellä voimalla 24. helmikuuta. Muutama kuukausi myöhemmin tilanne on edennyt siihen, että Suomen valtiojohto on päätynyt Nato-jäsenyyden kannalle. Toki samalla on huomattava, että jäsenyydellä on valtava tuki kansalaisten keskuudessa. Tuoreimmissa kannatusmittauksissa Nato-jäsenyyttä on kannattanut noin 75 prosenttia vastaajista.

Hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko annettiin eduskunnalle huhtikuussa. Saramolle hurjaa vauhtia edenneestä prosessista jää huono maku.

– Siinä vaiheessa kun eduskunta alkoi analysoida ja debatoida sekä kuunnella asiantuntijoita, maailmalle oli lähtenyt viesti, että tämä on jo päätetty.

Saramo palaa lähetekeskustelussa pitämäänsä puheenvuoroon, jossa hän vaati, että prosessin pitää olla aito eikä teatteria.

– On tämä jossain määrin ollut aito prosessi, mutta jo sitä ennen enemmistö kansanedustajista – osin hyvin väärillä tiedoilla – oli lukinnut kantansa Naton puolesta. Esimerkiksi Ruotsi-vaihtoehtoa ei ole aidosti selvitetty.

Saramo päätyi itse lopulta hyväksymään Nato-jäsenyyden. Pahimmassa tapauksessa Suomi olisi jäänyt yksin Venäjän viereen. Ja kun pohjoismainen puolustusliitto ei ollut enää mahdollinen, oli jäljellä enää Nato. Saramo sanoi hyväksyvänsä Suomen jäsenyyden ”nenästä pidellen”. Kunnian hyvästä muotoilusta hän antaa muille.

– Joku puoluevaltuustossa oli sen sanonut, siitä se jäi takaraivoon.