Emma Grönqvist

Hoitajien ollessa lakossa oltiin kovin huolissaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Jopa niin kovasti, että sen varalta alettiin säätämään lakia rajoittamaan lakko-oikeutta. Myös mediaa kiinnosti kovasti se, kuinka lakko mahdollisesti uhkaa ihmishenkiä – siitä huolimatta, että uhka ei ole uusi.

Nämä uhkat eivät nimittäin alkaneet lakosta. Ne ovat olleet läsnä vuosien ajan, kun Suomen terveydenhuoltoa on ajettu alas leikkauspolitiikalla ja naisvaltaisten alojen työn arvoa halveksumalla. Ne tulevat jatkumaan niin pitkään, kun palkkakuoppaa ei korjata ja alalle ei palkata riittävästi työntekijöitä. Tällä hetkellä vaikuttaa, että tähän ei ole kiinnostusta, ainoastaan hoitajien syyllistämiseen ja työtaisteluiden estämiseen.

Suomen ulkopolitiikka ei ole työmarkkinapolitiikkaa paljon parempaa. Ukrainasta on jälleen julkaistu järkyttäviä kertomuksia Venäjän sotajoukkojen toimista ukrainalaisia kohtaan. Samaan aikaan Eurooppa jatkaa Venäjän sodan rahoittamista sen fossiilisia polttoaineita ostamalla – Suomi muiden mukana. Vaikka emme ole yksin verifossiilien ostamisen kanssa, ei meillä ole mitään tekosyytä ajaa tuontia nopeammin alas. Pohdimme täällä sitä, kuinka suomalaiset saattavat kärsiä työpaikkojen menetyksestä samalla, kun ukrainalaiset kärsivät henkensä menettämisestä. Siitä on solidaarisuus kaukana, sanoivat poliitikot julistuksissaan mitä tahansa.

Kun valittavana on rahat tai henki, pitäisi valinnan olla ilmiselvä. Silti poliitikot ja muut vallanpitäjät jaarittelevat vaikeista päätöksistä ja hitaista siirtymäajoista. Totuus on kuitenkin, että asioita voidaan parantaa, jos poliittista tahtoa vain löytyy. Elokapinan mielenosoittajat on kiireellisempää kärrätä pois venäläisen hiilijunan tieltä kuin lopettaa venäläisten hiilijunien kulkeminen Suomessa.

Venäjän sodan tukemisen lisäksi hiilen kuljettaminen tarkoittaa hiilen polttamisen jatkamista, joka tarkoittaa ilmaston lämpenemistä. Olemme kuluneiden viikkojen aikana nähneet ennätyslämpötiloja Etelä-Aasiassa, jossa ilman lämpötila on ollut viidessäkymmenessä celsius-asteessa. Yhdessä maailman köyhimmistä ja tiiviimmin asutuimmalla alueella tämä tulee tarkoittamaan monia, monia ylimääräisiä kuolemia. Mutta lämpötilan nousuun johtamisesta, kasvuun perustuvasta talousjärjestelmästä ei olla valmiita luopumaan – sehän maksaisi!

Niin kauan elämme taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa järjestelmässä, joka arvottaa rahan yli ihmishengen, tulemme näkemään kärsimystä, joka olisi voitu estää. Niin kauan, kuin päättäjät valitsevat rahan hengen yli, tulemme näkemään kuolemia, jotka ovat ennenaikaisia. Niin kauan, kun asioiden annetaan jatkua kuin ennen, tulee hinta olemaan paljon, paljon kalliimpi kuin mikään rahallinen hinta voisi ikinä olla.