Hilla Kurki

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen selontekoa turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksista. Suomen uskotaan hakevan Naton jäseneksi vielä toukokuun aikana.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho katsoo, että Suomen tulisi pysyä sotilasliitto Naton ulkopuolella. Yrttiaho jätti eilen eduskunnan talousvaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen. Talousvaliokunta antoi ensimmäisenä valiokuntana lausunnon hallituksen turvallisuuspoliittiseen selontekoon.

Liittyminen Natoon lisäisi Yrttiahon mukaan riskiä joutua sotilaallisen konfliktin osapuoleksi ja toisi samalla Suomelle kielteisiä talousvaikutuksia. Hän toteaa, että Nato-jäsenyys lisäisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.

– Jännitteet kasvaisivat myös Euroopan tasolla, Yrttiaho sanoo. Pakotteet ja sotaa käyvien maiden viennin häiriintyminen kiihdyttävät jo nyt hintojen nousua

– Mikäli jännitteet kasvavat, heikkenee energian, ruoan, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuus edelleen ja hintojen nousu voimistuu, Yrttiaho sanoo tiedotteessaan.

Kaikkiaan Nato-jäsenyys heikentäisi Yrttiahon mukaan Suomen julkista taloutta kasvavien sotilasmenojen ja kielteisten talousvaikutusten vuoksi.

ILMOITUS

– Tämä johtaisi sosiaaliturvaan ja palveluihin kohdistuviin leikkauksiin ja rajun yleisen hintojen nousun olosuhteissa lisäisi kansalaisten toimeentulovaikeuksia merkittävästi, Yrttiaho sanoo.

Jäsenyys nostaisi riskiä

Yrttiaho kritisoi elinkeinoelämän järjestöjä siitä, että niiden mukaan Nato-jäsenyys pienentäisi Suomen niin sanottua maariskiä. Se ei Yrttiahon mukaan pidä paikkaansa. Tätä tukee valtioneuvoston antama selonteko sekä talousvaliokunnan asiantuntijakuulemiset, Yrttiaho katsoo. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole nostanut Suomen maariskiä sijoittajien silmissä.

– Sen sijaan esimerkiksi Baltian Nato-maiden valtion joukkovelkakirjalainojen maariski kohosi hyökkäyksen myötä selvästi, Yrttiaho huomauttaa.

Yrttiaho huomauttaa, että esimerkiksi Microsoft julkisti miljardiluokan investoinnin Suomeen Venäjän käynnistämän sodan jo alettua.

– Jäsenyys tarkoittaisi Suomelle riskiä joutua Naton ja Venäjän välisen suursodan tilanteessa ensi-iskun kohteeksi. Tämä mahdollisuus lisäisi maariskiä ja heikentäisi maakuvaa merkittävästi. Erityisen kielteinen vaikutus olisi ydinaseiden sijoittamisella Nato-Suomen maaperälle, Yrttiaho arvioi.