Eduskunnan talousvaliokunta sai ensimmäisenä valmiiksi lausuntonsa turvallisuusympäristön muutosta käsittelevästä ajankohtaisselonteosta. Se keskittyi taloudellisen toimintaympäristön, huoltovarmuuden ja energian kysymyksiin.
Talousvaliokunnan mukaan epäilyt tai epävarmuudet siitä, että Suomeen kohdistettaisiin sotilaallisia tai muita yhteiskuntaa vahingoittavia toimia, vaikuttavat kaikkeen taloudelliseen aktiivisuuteen. Nato-jäsenyys tukisi taloudellisen toiminta- ja investointiympäristön vakautta, Suomeen kohdistuvan maariskin minimointia sekä Suomen houkuttelevan ja turvallisen maakuvan ylläpitämistä pitkällä aikavälillä, lausunnossa todetaan.
Valiokunnan mukaan asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että jäsenyys puolustusliitossa vahvistaisi Suomen kykyä pysyä sotilaallisten kriisien ulkopuolella ja tätä kautta myös houkuttelevuutta taloudellisen toiminnan sijaintipaikkana.
Tulevilla turvallisuusratkaisuilla ja sillä, miten Suomi asemoi itsensä muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa, voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia siihen, miten kiinnostavana ja turvallisena toimintaympäristönä ulkomaiset sijoittajat ja osaajat Suomea pitävät, talousvaliokunta lausuu ulkoasiainvaliokunnalle, joka laatii asiasta mietinnön.
”Suomen jäsenyys lisäisi jännitteitä”
Vasemmistoliittoa talousvaliokunnassa edustava Johannes Yrttiaho oli täysin eri mieltä. Hän toteaa eriävässä mielipiteessään, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa Ukrainan sodan vuoksi, mutta Suomen liittyminen Naton jäseneksi lisäisi jännitteitä.
Yrttiaho on huolissaan lähinnä Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden talousvaikutuksista.
”Pakotteet ja sotaa käyvien maiden viennin häiriintyminen kiihdyttävät jo ennestään koronasta toipumisen nopeuttamaa hintojen nousua. Energian, ruoan, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuus heikkenee edelleen ja hintojen nousu voimistuu, mikäli eskalaatio ja jännitteet kasvavat”, Yrttiaho kirjoittaa.
”Mikäli Saksa päätyy nopeasti lopettamaan energian tuonnin Venäjältä, lisää se taantuman riskiä Euroopan ja maailmantaloudessa. Tällainen kehityskulku muuttaa olennaisesti heikommaksi myös Suomen talouden kehitystä heikentäessään vientiteollisuuden näkymiä. Riski myös työttömyyden merkittävästä kasvusta voimistuu”, hän jatkaa.