Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, jonka tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa.
SAK on tyytyväinen, että työnantajavelvoitteiden kiertämistä ja työsuhteen naamiointia muuksi sopimussuhteeksi ehkäisevä esitys etenee. Suomen suurin palkansaajajärjestö on pitkään ajanut lainsäädäntöön muutosta, joka estäisi tosiasiallisen työsuhteen naamioimisen itsensätyöllistämiseksi, kevytyrittäjyydeksi tai muulla nimellä kulkevaksi toiminnaksi, josta puuttuu työsuhteeseen kuuluva turva.
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lisättäväksi työsopimuslakiin pykälä, johon sisältyy vaatimus kokonaisharkinnasta, kun arvioidaan, onko kyseessä työsuhde vai yrittäjyys.
SAK:n lakimiehen Paula Ilveskiven mukaan tarve sääntelyn täsmentämiselle on ilmeinen, koska työn teettäminen työsuhteen sijaan erilaisina toimeksianto- ja kumppanuussopimuksina on yhä lisääntyvä ilmiö suomalaisessa työelämässä.
– Erityisesti alustatyössä työsuhteeseen kuuluvia työnantajavelvoitteita ja työvoimakustannuksiin liittyvää liiketoimintariskiä siirretään työnantajilta työntekijöiden kannettavaksi, mutta ilmiö näyttää laajenevan yhä useammalle toimialalle.
– Olennaista on, että nämä työntekijät jäävät nykyisin vaille työsuhteeseen liittyvää turvaa. Työntekijöille ei ole tarjolla helposti saavutettavia ja edullisia keinoja, joilla työntekosuhteen oikeudellinen luonne saataisiin vahvistettua.
Työnantajilta eriävä mielipide
Esitysluonnoksen taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset työn murroksen tuomista muutoksista sekä työelämän epävarmuuden vähentämisestä. SAK pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa tuodaan vahvemmin esiin niitä seikkoja, jotka puhuvat työsuhteen puolesta. Nyt luonnoksessa painottuvat sen mielestä liikaa oikeussuhteen yrittäjäluonnetta perustelevat seikat.
Lakihanke on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä. Työnantajapuoli jätti esitysluonnokseen eriävän mielipiteen. SAK:n Paula Ilveskivi kummeksuu työnantajapuolen intoa tukea sellaista yritystoimintaa ja liiketoimintamallia, jossa kilpailuetua pyritään saamaan työntekijöiden oikeuksia polkemalla ja työvoimakustannuksia alentamalla.
– Työvoimastaan huolta pitävät työnantajat voivat jäädä tässä kilpailuasetelmassa altavastaajiksi, mikä voi ruokkia ilmiön laajenemista. Häviäjiä eivät siinä tapauksessa ole pelkästään työntekijät, vaan kielteiset vaikutukset kohdistuvat myös hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvan rahoituspohjaan, josta lasku koituu lopulta veronmaksajien taakaksi.
Lausuntokierros päättyy kesäkuun puolivälissä ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä eduskuntaan. SAK pitää tärkeänä, että työnantajavelvoitteiden kiertämistä ehkäisevä lainmuutos saadaan käsiteltyä tällä vaalikaudella.
Työntekijöiden perusteetonta luokittelua yrittäjiksi ja niin kutsutuiksi kevytyrittäjiksi tulee SAK:n mukaan suitsia pikaisesti, ennen kuin ilmiö murentaa koko suomalaisen työelämän perusrakenteita.