Maaliskuun työllisyyslukuihin sisältyy erinomaisia uutisia, mutta myös huonompaa kehitystä.
Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 77 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Hypo-pankin ekonomisti Juho Keskisen mukaan työllisten määrä on nyt korkein Suomen historiassa, korkeimmillaan sitten 1990-luvun alun, jonka jälkeen lama romahdutti sen.
Työllisyysaste on korkeimmillaan sitten 90-luvun alun ja työllisten määrä on nyt suurinta historiassamme. Sota ei ole ainakaan vielä heijastunut Suomen työmarkkinoille ja sen vaikutukset voivat jäädä luultua pienemmiksi. Myös muualla maailmassa työmarkkinat vetävät nyt vahvasti. pic.twitter.com/liBklbvThD
— Juho Keskinen (@Keskinen_Juho) May 2, 2022
Työllisinä oli maaliskuussa 2 573 000 henkilöä.
– Ukrainan sodan myötä heikentyneet suhdannenäkymät eivät ole aiheuttamassa isompaa vauriota työllisyyteen, ja koronakriisin väistyminen tuo nostetta työvoimavaltaisille palvelualoille, tilannetta arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työllisyysasteen trendi oli maaliskuussa 73,7 prosenttia. Työllisyydessä ollaan koko alkuvuoden osalta alemmalla tasolla kuin aiemmin luultiin. Viime kuussa trendiluku oli 74 prosenttia, joka olisi tilastoinnin muutoksen takia tarkoittanut hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen täyttymistä. Nyt siitä ollaan edelleen hieman jäljessä. Tarkistettu helmikuun lukema on 73,6 prosenttia.
Kaksi vuotta kestäneet jaksot lisääntyneet
Huonompi uutinen on se, että työllisyyden paranemisen rinnalla yli kaksi vuotta kestäneet työttömyysjaksot ovat kasvussa. Maaliskuussa yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 53 300, mikä on 13 600 enemmän kuin vuosi sitten. Appelqvistin mukaan riskinä on pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta.
Pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli maaliskuussa työ- ja elinkeinotoimistoissa edelleen yli 100 000. Pitkäaikaistyöttömyys aleni kuitenkin hieman helmikuusta.
Koronakuoppa kohta täytetty
Työttömiä maaliskuussa oli 192 000 henkilöä, joka on 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia. Alimmillaan työttömyysasteen trendi oli 6,5 prosenttia ennen koronakriisin alkua, joten koronakuoppa on nyt lähes täytetty.
Venäjän sota Ukrainassa on viilentänyt suhdannenäkymiä, mutta Keskuskauppakamarin Appeqvistin mukaan työllisyyteen ei näyttäisi tulevan isompia vaurioita.
– Venäjän-kaupan hiipumisen suorista vaikutuksista kärsivät vientiyritykset eivät työllistä erityisen suurta joukkoa. Työllisyyskehitykseen vaikuttaa juuri nyt selvästi enemmän koronakriisin väistyminen, mikä tuo nostetta työvoimavaltaisille palvelualoille.
Uusia alkaneita työttömyysjaksoja olikin maaliskuussa poikkeuksellisen vähän. Uusia työttömiä ei siis juuri tule.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana 126 200, peräti 48 500 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.