Lehtikuva/Geoffroy Van Der Hasselt

Suomi on mitä todennäköisimmin hakemassa Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäsenyyttä vuoden 2022 keväällä. Jäsenyydelle vaikuttaa olevan sekä kansalaisten enemmistön että eduskunnan enemmistön tuki.

Vasemmistoliitto on vastustanut Suomen Nato-jäsenyyttä koko olemassaolonsa ajan. Monet eturivin vasemmistoliittolaiset vastustavat edelleen jäsenyyden hakemista. Kevään 2022 aikana vasemmistoliitto on aloittanut sisäisen keskustelun, jossa pohditaan puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisia kantoja muuttuneessa tilanteessa. Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan keskustelussa on kyse muustakin kuin Natosta, mutta kiihkein debatti on pyörinyt juuri Naton ympärillä.

Suomen Nato-jäsenyys näyttää kuitenkin olevan toteutumassa, vastusti vasemmistoliitto sitä tai ei. Kriittiselle näkökulmalle on toki demokraattisessa järjestelmässä suotava tilaa, ja Naton vastustajien argumentit on kuultava.

”Koska Nato-jäsenyys tapahtuu vasemmistosta riippumatta, on hyvä kysyä, mitä vasemmisto oikeastaan Natolta haluaa.”

Vasemmistoliiton johdon ja puolueväen pitäisi silti hyväksyä se tosiasia, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä riippumatta siitä, kuinka vasemmistolaiset asiasta ajattelevat. Vasemmistoliiton olisi hyvä siirtyä jäsenyyden vastustamisesta eteenpäin pohtimaan sitä, mitä Suomessa tapahtuu jäsenhakemuksen jälkeen, ja miten vasemmistoliitto aikoo niihin tapahtumiin vaikuttaa.

Politiikassa riittää tekemistä Naton lisäksi ja sen jälkeenkin. Siksi on tärkeää käydä keskustelua siitä, miten vasemmistoliitto aikoo vaikuttaa Nato-Suomen politiikkaan.

ILMOITUS

Hyvä kysymys puntaroitavaksi olisi se, millaiseksi vasemmistoliittolaiset haluavat Suomen Nato-suhteen muodostuvan. Toisin sanoen: koska Nato-jäsenyys tapahtuu vasemmistosta riippumatta, on hyvä kysyä, mitä vasemmisto oikeastaan Natolta haluaa. Se kysymys uhkaa jäädä käsittelemättä, jos puolueessa keskitytään jäsenyyden vastustamiseen. Vasemmistoliiton on ryhdyttävä keskustelemaan oikeista asioista.

Todennäköisesti vasemmistoliitto on Nato-kriittinen puolue myös jäsenyyden hakemisen jälkeen – ja hyvä niin. Nyt olisi hyvä hetki terävöittää sitä, mitä tuo Nato-kritiikki käytännössä tarkoittaa. Miten Natoa kritisoidaan Nato-maan poliittisen järjestelmän puitteissa? Esimerkkejä voi hakea muista Pohjoismaista. Tanska, Norja ja Islanti ovat Naton jäsenmaita, ja jokaisessa niistä on suosittuja ja vaikutusvaltaisia vasemmistopuolueita.

Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous järjestetään kesäkuussa 2022. Siellä on todennäköisesti liian myöhäistä puntaroida sitä, vastustaako vasemmistoliitto Nato-jäsenyyttä vai ei.

Vuoden 2022 puoluekokous on kuitenkin puolueväelle erinomainen tilaisuus pohtia, mikä on vasemmiston rooli Nato-Suomessa.

Tällä hetkellä Suomen Nato-jäsenyys on kuin liikkeelle lähtenyt juna. Jos yrittää junan pysäyttämistä asettumalla sen eteen, ei onnistu. Siinä rytäkässä tulee kuitenkin hajottaneeksi itsensä. Toivon, ettei vasemmistoliitolle käy niin.

Kirjoittaja on politiikan toimittaja.