Lehtikuva/Alexandr Demyanchuk

Presidentti uhkasi salamannopeilla vastatoimilla, jos muut maat puuttuvat Ukrainan tilanteeseen.

Presidentti Vladimir Putinin selitykset sodalle Ukrainassa ovat vaihdelleet yli kaksi kuukautta kestäneen ”erikoisoperaation” aikana. Milloin se on ollut venäjänkielisten suojeleminen Donbasin alueella, milloin Ukrainan puhdistaminen ”natseista” ja ”narkomaaneista”.

Keskiviikkona Putin piti Pietarissa Venäjän lainsäätäjille uuden raivokkaan puheen, jossa hän sanoi lännen halunneen leikata Venäjän palasiksi. Länsi siis ajoi Putinin mukaan Ukrainan konfliktiin Moskovan kanssa.

Puheeseen sisältyi myös suorasanainen uhkaus. Venäjä vastaa salamannopeilla vastatoimilla, jos länsimaat puuttuvat sotaan Ukrainassa.

– Jos joku aikoo puuttua meneillään oleviin tapahtumiin ulkopuolelta ja luoda Venäjälle strategisia uhkia, joita emme voi hyväksyä, hänen pitäisi tietää, että kostoiskumme ovat salamannopeita.

– Meillä on tähän kaikki työkalut, joita kellään muulla ei ole. Ja me emme kersku, käytämme niitä tarvittaessa. Haluan kaikkien tietävän sen. Tarvittavat päätökset on jo tehty.

ILMOITUS

Putinin puheet kovenevat sitä mukaan kun länsijohtajienkin. Yhdysvaltain asenteessa on tapahtunut sodan kuluessa muutos. Aluksi se tyytyi vain tukemaan Ukrainan puolustustaistelua, mutta vältti sekaantumasta sotaan. Nyt Yhdysvallat haluaa Venäjän heikentyvän niin paljon, ettei se pysty enää tekemään mitään ”tällaista, puolustusministeri Lloyd Austin sanoi.

Britannia vaatii palaamaan vuotta 2014 edeltäviin rajoihin

Britannian ulkoministeri Liz Truss vaati keskiviikkoiltana pitämässään puheessa Ukrainan tuen kaksinkertaistamista, mukaan lukien raskaiden aseiden lisätoimitukset. Lisäksi hän vaati Venäjän joukkojen vetäytymistä kokonaan Ukrainan alueelta ja palaamaan Krimin miehitystä edeltäviin rajoihinsa. Vaatimus koskee Venäjän vetäytymistä siis myös tunnustamistaan Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloista”.

Truss kutsui Putinia ”epätoivoiseksi roisto-operaattoriksi, joka ei ole kiinnostunut kansainvälisistä normeista”.

– Jotkut väittävät, että meidän ei pitäisi tarjota raskaita aseita, koska pelkäämme provosoivamme jotain pahempaa. Mutta minun näkemykseni on, että toimettomuus olisi suurin provokaatio. Nyt on rohkeuden eikä varovaisuuden aika.

Ulkoministerin mukaan länsi tulee puolustamaan Moldovaa samalla tavalla kuin se puolustaa Ukrainaa, jos Venäjä hyökkää sinne.

Venäjä suunnittelee kansanäänestystä ”kansantasavalloissa”?

Verkkomedia Meduzan mukaan Venäjä aikoo järjestää kansanäänestyksen Donetskin ja Luhanskin liittymisestä Venäjään sekä Venäjän tässä sodassa valtaaman Hersonin julistaumisesta itsenäiseksi kahden ”kansantasavallan” tapaan.

Venäjän puolustusministeriö on aiemmin todennut , että sodan uudessa vaiheessa sen joukkojen päätehtävänä on ”saattaa täysi valvonta Donbasiin ja Etelä-Ukrainaan”.

Meduzan mukaan kansanäänestyksestä on kertonut kolme Venäjän presidentin hallintoa lähellä olevaa lähdettä. Kansanäänestys järjestettäisiin mahdollisesti 14.–15. toukokuuta.

Se oli tarkoitus järjestää jo huhtikuun lopulla, mutta kansanäänestyksiä on jouduttu lykkäämään Venäjän sotilasoperaation epäonnistumisen takia. Samasta syystä ne voivat siirtyä edelleen kauemmaksi.

Tulitus jatkuu Mariupolissa

Samaan aikaan kun Putin vaatii muita maita olemaan puuttumatta Ukrainan tilanteeseen, Venäjän pommitukset jatkuvat eri puolilla maata. Sumyn alueelta kerrottiin yöllä Venäjän tehneen 50 ohjusiskua puolessa tunnissa. Luhanskissa neljä kuoli ja neljä haavoittui Venäjän iskiessä asuinrakennuksiin.

Tulitus jatkuu myös Mariupolissa, jonka Venäjä väittää jo vallanneensa. Kaupungin pormestarin neuvonantaja Petro Andriustsenko julkaisi Telegramissa videonAzovstalin tehtaan alueelta, jonka väitetään kuvatun eilen keskiviikkona.

Viime viikolla Putin määräsi, ettei Azovstalin tehdasalueelle hyökätä, mutta se on saarrettava niin, ettei kärpänenkään pääse pois.