Eduskunta keskusteli keskiviikkona melkein minuutilleen 13 tuntia turvallisuusympäristössä tapahtuneesta muutoksesta. Siitä on nyt tasan kaksi kuukautta, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti sen totaalisesti.
Suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen kääntyi päälaelleen melkein yhdessä yössä. Niin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien, vaikka tulevassa Nato-jäsenyyden hakemisessa on haluttu edetä maltillisesti ja demokratian pelisääntöjä noudattaen. Aikaa on käytetty myös sen varmistamiseen, ettei Nato-maiden taholta tule mitään ikäviä yllätyksiä, kun jäsenhakemus ratifioidaan aikanaan niiden parlamenteissa.
Eduskunnassa eilen keskusteltu selonteko on yksi osa tätä määrätietoista prosessia. Keskustelu oli vakavaa ja arvokasta niin kuin tässä tilanteessa pitääkin.
Valitettavasti kansalaiskeskustelu ei kaikilta osin täytä samoja mittoja. Nato-jäsenyyden vastustaja – eikä epäilijäkään – ei ole automaattisesti putinisti. Olisi erikoista, jos historiallinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu hyväksyttäisiin samanlaisella yksimielisyydellä mitä Venäjän ja Kiinan kaltaiset diktatuurit edellyttävät omilta kansalaisiltaan.
Viisi pointtia jäsenyyden puolesta
Keskiviikkona Nato-jäsenyyden puolesta kuultiin muun muassa nämä lauseet:
– Jäsenyytemme Natossa vahvistaisi kansallista turvallisuuttamme 5 artiklan kautta. Turvatakuiden ja massiivisen puolustuskyvykkyyden piirissä oleminen vähentäisi Suomen maariskiä ja parantaisi luotettavuuttamme turvallisena sijoitusympäristönä.
– Mikäli Suomeen kuitenkin kohdistuisi hyökkäys liittokunnan jäsenenä, Suomen puolustuksen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Suomella olisi näin pitävät turvatakuut.
– Odotan, että jäsenenä Suomi ottaisi aktiivisen roolin Naton sisällä aivan kuten toimimme aktiivisesti EU:ssa, YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Rauhantyö, ydinaseriisunta ja kestävä vapauden tavoittelu eivät väistyisi tavoitteistamme.
– Jo tällä hetkellä EU-maista peräti 21 on Naton jäseniä, ja se on heidän puolustusratkaisunsa. Itse ajattelen niin, että jos myös Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, niin tästä tulee vahva pohjoinen ulottuvuus tällä puolustuksen alalla myös Naton osalta.
– Puolustusliiton tarjoama suoja ja pelotevaikutus on myös toiminut, sillä yksikään Naton jäsenmaa ei ole joutunut hyökkäyksen kohteeksi historiassa.
Vasemmistoliitto muistutti, että riskejäkin on
Nato-jäsenyyden vastustaminen tai vain kriittisten kysymysten esittäminen jäi lähes yksin vasemmistoliiton kansanedustajien harteille. Kun jäsenhakemuksesta aikanaan äänestetään, jäsenyyttä vastustavat vasemmistoliittolaiset jäävät lähes yksin painamaan ei-nappia.
Onko tämä iso ongelma?
Demokratiaan kuuluu oikeus olla eri mieltä ja esittää kriittisiä näkemyksiä myös suuren enemmistön kannattamasta hankkeesta. Vasemmistoliiton kansanedustajien esittämät näkemykset ja kriittiset kysymykset eivät pääosin ole mitään änkyröintiä vaan sen puolen esille nostamista, jota muuten ei olisi kuultu koko 13-tuntisessa keskustelussa.
On aivan totta, että hallituksen selonteko on yksipuolisesti Nato-myönteinen. Eduskunnan on päätöstä tehdessään arvioitava mahdollisuuksien lisäksi myös riskit. Vasemmistoliittolaisten puheenvuoroissa nostettiin esiin yhtä perusteltuja huolia kuin ovat jäsenyyden kannattajien esittämät Naton hyvät puolet. Valiokunnissa ja eduskunnan vastauksessa selontekoon odotetaan vastauksia niihinkin.
Monipuolinen kaikki näkökohdat huomioon ottava keskustelu on tässä vaiheessa arvokkaampaa kuin YYA-vuosia muistuttava pakollinen yksimielisyys.